Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Timppa: ”RR mistä voi metsän tulevan tuoton tietää? Lähetä kiireesti linkki meille ymmärtämättömille.”
Timppa hyvä, en ole ennustaja, olen säveltäjä.
Näin Jannekin Ainolle, kun Aino tiedusteli Jannelta, että koska sinä palaat kapakkareissulta. Aino hyvä, en ole ennustaja, olen säveltäjä.
Oikein hyvää keväistä viikonloppua, vai onko nyt jo kesä. Pääskykin oli jo palannut matkoiltaan. Vaikka sanontahan kuuluu, ettei yksi pääsky vielä kesää tee.
Vähän suorastaan hämmästyin Visa, kun koin viestistäsi pienen epäilyn siitä, saatko riittävän tuoton istutusinvestoinnillesi, vai pitääkö tukea hakea muista tuotoista. Noh, kyllä sinä siellä hyvällä paikalla saatat sen 4 % ja sehän on hyvä reaalituottona. Voi tietysti olla, että suureen raivaussahan polttoainemäärääsi pitää vähän hakea tukea Metkasta ja raivausta laskea hyötyliikunnaksi.
Kirkon päätöselinten, josta edellä kerroin, olisi ehkä ollut syytä vähän miettiä, että kannattako myydä hakattu pohja pois, jos investoinnin tuotto jää pariin prosenttiin ja joudutaan investointia tekohengittämään kolehtirahoilla ja kirkollisverolla.
Visa: ”R.R:n kanssa olen kyllä vahvasti eri mieltä siitä, etteikö aukoksi hakattavan metsän laadulla olisi merkitystä sen uudistamisessa.”
Visa on kanssani vahvasti eri mielltä asiassa, josta en ole ollut mitään mieltä – mielestäni en halaistua sanaa.
Kuntien ja seurakuntien metsiä hoitaa ymmärtääkseni lähes aina metsänhoitoyhdistykset eli heidän ohjeidensa mukaan tätäkin on hoidettu. Kun puut on metsästä hakattu, niin kyse oli siitä, mitä seurakunnan olisi taloudellisesti viisasta tehdä, jatkaako metsänhoitoa uudistamalla metsä vai myymällä pohja pois.
Täällä on useilla minulle käsittämätön ajatus, että uudistamisen kannattavuuteen pitää hakea tukea jostakin aiemmasta tapahtumasta tai muiden metsien tuotoista. Minulle paljaaseen maahan tehtävä investointi pitää olla kanmnttava, eikä siihen haeta perusteita mistään aiemmasta tai muualata. Eli jos ostat joltakin paljasta maata eikä sinulla ole muuta metsää, niin uudistamisen kannattavuus on erilainen, kuin sillä jolla on muualla tukkimetsää – hyvin erikoinen ajatuiksenjuoksu. Kummallekin uudistamisen kannattavuus tai kannattamattomuus on tietenkin aivan sama.
En näe oikein mitään mieltä kuntien ja seurakuntien metsätaloudellisessa metsänomistuksessa. Jäänne jostakin menneiltä ajoilta. Kun kaikki on teetettävä vieraalla, päätöksenteon perusteita myöden, niin on huomattavasti helpompia ja jopa tuottoisempia sijoitusmuotoja tarjolla.
Lehdessä luki, että seurakunta päätti hakata vanhan harvan kuusikon 2,95 ha aukoksi. Tuloa siitä arviolta tulee 16.000 euroa ja hakkuun jälkeen istutus, hinta-arvio 4800 euroa.
Kuinka nyt sitten on, olisiko seurakunnan sittenkin ollut viisaampi myydä hakattu aukko Visalle 1.000 e/ha ja laittaa Visalta saatu 2950+uudistamiskulu UPM:n osakkeisiin, joiden osinkotuottokin on ollut 4-5%? Seurakunnalla on toki muuallakin metsää, mutta onko mielekästä ajatella, että käytetään näiden muiden metsien tuottoa tämän ongelman paikkaamiseen? Olen aika vakuuttunut siitä, että seurakunta ei saa hyvässäkään tapauksessa tuolla paikalla istutusinvestoinnille kuin maksimissaan 3% tuttoa.
Kuten aiemmin todettiin, Timpan metsät tuottivat vähän yli 2% sitoutuneelle pääomalle – ei siis mitenkään ruhtinaallisesti. Kun metsään sitoutuu sinne istutettu pääoma kymmeniksi vuosiksi ja ennen päätehakkuuta kahdet perintöverotkin tulee maksettavaksi, niin voidaan perustelliusti kysyä, onko metaänhoito taloudellista toimintaa ollenkaan, kuten pankkiirri aikanaan totesi.
Pari viime vuotta ovat toisaalta olleet tuottoisia, kun kuitupuun hinta on noussut toistakymppiä/m3. Jos on metsässä kuitupuuta 100.000 m3, niin kasvun lisäksi hinnannoususta on kertynyt mukavasti toistamilliä parissa vuodessa. Noh, sitä edelliset parikymmentävuotta ovat sitten olleetkin vaatimattomia – hyvä kun nimellinen hinta on säilynyt, reaalihinnata puhumattakaan.
Summa summaarum. Kannattaako noilla metsän tuotoilla nyt niin kauheasti elämöidä ja sillä kuinka kukin niiden kanssa taloudellisesti pyrkii selviämään.
Toivotaan nyt, että avohakkuita saadaan tehdä vielä pitkälle tulevaisuudessakin ja että markkinat eivät lopeta sitä. Metsäala on täysin riippuvainen markkinoista, jotka viime kädessä määräävät kuinka mennään.
Turvemaiden osalta ollaan varmaankin hyvi lähellä aikaa, että niihin ei avohakkuita saa tehdä.
Mulle käy avohakkuukieltokin, kunhan vain siemenpuuhakkuu männiköihin sallitaan.
Tämän vuoksi vierastan tätä keskustelua.
<p>Metsätalous on Suomessa hyvin pitkälle viennistä riippuvainen ala ja metsänhoidon vaikutukset luontoon ja elinympäristöön on herkkä aihe kuluttajille maailmalla. Metsäyhtiöt ovat syystä varovaisia eivätkä liikaa elämöi aiheella.</p><p>Minusta tällainen vastakkaisasettelulla elämöinti on enemmän vahingollista alalle ja sen maineelle.</p><p>Puumäärän tuottamisesta voi varmaan kokemuksesta perustellustikin lausua jotakin, mutta taloudellinen tarkastelu on useimmiten enemmän tunnepitoinen mielipide. Sen perusteltu tarkastelu vaatii jo enemmän osaamista, enkä tarkoita, että osaisin.</p>
Se on Visa aivan hienoa, kun olet onnistunut ja saanut hyvän tuloksen. Lannoituksia ja jne. kannattaa käyttää hyvissä olosuhteissa. Minäkin, vaikka olen toiminut aika eri tavalla ja olosuhteetkin ovat kovin erilaiset, katson saaneeni 30-vuoden harrastelusta aivan kohtuullisen korvauksen, muutamaan kertaan metsien ostohinnan suuruisen. (nimellisesti)
Pitää kuitenkin muistaa, että olosuhteet täällä Suomessakin ovat kovin erilaisia. Siksi yleistäminen on ongelmallista ja taloudelliseen menestymiseen lääkkeet voivat olla kovin erilaisia. Se mikä itsellä johti hyvään taloudelliseen tulokseen, ei tarkoita sitä, että täysin toisenlaisissa olosuhteissan olisi käynyt samoin. Mitä paremmat olosuhteet, sen paremmin voimaperäinen jaksollinen kannattaa. Isossa kirjassa sanotaan, että viime kädessä ”kaikki on ajan ja kohtalon vallassa.”
Kun täällä keskustelijat ovat kovin erilaisissa olosuhteissa, niin he keskustelevat toistensa ohi.
Jos jotakin olen tämän 30-vuoden taipaleella metsätaloudesta oppinut, niin sen, että ”asiat pitää käydä omassakin päässä.” (Tauno Matomäki)
Aivan väärin samutettu!
Ei voi kun hämmästellä tätä keskustelua täällä. Miksi helvetissä tällainen jankkaaminen ja vastakkainasettelu. Sillä tedään vain vahinkoa koko alalle. Kukin hoitaa metsäänsä ja pitää saada hoitaa, haluamallaan tavalla, joko jatkuvana tai jaksollisena. Pitää sitä haluamallaan tavalla kannttavana tai ei.
Täällä ilmenee kummallista ajatuksenjuoksua esim. siitä, että metsänhoidon menetelmän kannattavuuteen vaikuttaa se, minkälainen kehitysluokkajakauma on. Sillä ei ole mitään vaikutusta siihen, miten jonkun kuvion kanssa on perusteltua toimia. Aukon uudistaminen on täysin yhtä kannattavaa tai kannattamatonta, oli omistajalla valtaosa tukkimetsiä tai vain pelkkiä aukkoja. On hyvin omituinen ajatus, että kuvion järkevään käsittelyyn vaikkuttaisi se, minkälainen jonkun toisen metsäpalstan kuvio omistajalla on.
