Käyttäjän Qotscha kirjoittamat vastaukset

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)
  • Qotscha

    Jovain: Ilmoittaisitko tuon esimerkin kaupan (hankintahinta 23000, korjuu 3000) verottajalle näiden kuvien mukaisesti vai jotenkin muuten? Olettaen siis, ettei verovuonna olisi muuta toimintaa metsätaloudessa.

    Qotscha

    Sitten viivan alle jää sama summa kummalla tahansa kauppatavalla.

    Qotscha

    Rautalankaa verotuksesta ja rahan liikkeistä pystykaupassa ja hankintakaupassa, jossa korjuu teetätetään urakoitsijalla:

    Oletetaan, että kaupan koko on N kuutiometriä. Mottihinta pystykaupalla on a ja hankintakaupalla b. Hankintakaupassa korjuu hankitaan ulkopuoliselta taholta, jonka veloitus (alv 0) kiintokuutiometriä kohden on c. Oletetaan myös, että muita kuin kyseiseen kauppaan liittyviä tuloja ja menoja ei kyseisen vuoden metsätalouden verotuksen tule ja että pääomatulot menevät kokokaan veroprosentilla 30.

    Pystykaupassa puukauppatulo on siis N a. Ostaja tilittää sinulle lisäksi 24 %:n alvin 0,24 N a ja huolehtii 19 %:n ennakonpidätyksestä 0,19 N a, eli saat tässä vaiheessa tilillesi N a + 0,24 N a – 0,19 N a = 1,05 N a.

    Verottajalle ilmoitat metsätalouden veroilmoituksella, että puukauppatulot pystykaupoista ja (koska menoja ei ole) metsätalouden puhdas pääomatulo on N a. Verottaja tekee tästä viiden prosentin yrittäjävähennyksen, joten verotettava pääomatulo on 0,95 N a, josta maksettava vero on 0,3 * 0,95 N a = 0,285 N a. Tähän mennessä olet jo maksanut ennakonpidätyksellä veroa 0,19 N a, joten jäännösveroa jää 0,285 N a – 0,19 N a = 0,095 N a.

    Arvonlisäveron osalta ilmoitat oma-aloitteisten verojen ilmoituksella, että vero 24 %:n verokannan kotimaisista myynneistä on 0,24 N a, ja koska vähennettävää veroa ei ole, juuri kyseisen määrän myös verottajalle maksat.

    Puun ostaja on siis tähän mennessä maksanut tilillesi 1,05 N a. Seuraavana vuonna alkuvuodesta maksat verottajalle 0,24 N a arvonlisäveroa ja myöhemmin verotuspäätöksen saavuttua 0,095 N a jäännösveroa. Rahaa sinulle siis jää 1,05 N a – 0,24 N a – 0,095 N a = 0,715 N a.

    Hankintakaupan tapauksessa taas puukauppatulo on N b. Ostaja tilittää sinulle lisäksi alvin 0,24 N b ja huolehtii 13 %:n ennakonpidätyksestä 0,13 N b, eli saat tässä vaiheessa tilillesi N b + 0,24 N b – 0,13 N b = 1,11 N b.

    Korjuusta maksat laskun, jossa veroton summa on N c ja arvonlisävero 0,24 N c. Yhteensä siis maksat korjuun tekijälle 1,24 N c.

    Verottajalle ilmoitat metsätalouden veroilmoituksella, että puukauppatulot hankintakaupoista ovat N b ja muut vuosimenot N c. Näin ollen metsätalouden puhdas pääomatulo on N b – N c. Yrittäjävähennys huomioiden verotettava pääomatulo on 0,95 (N b – N c), josta maksettava vero on 0,3 * 0,95 (N b – N c) = 0,285 (N b – N c). Tähän mennessä olet jo maksanut ennakonpidätyksellä veroa 0,13 N b. Jos 0,13 N b < 0,285 (N b – N c), eli jos (epäyhtälö ratkaisten) c < (31 / 57) b, et ole vielä maksanut riittävästi veroa, vaan jäännösveroa tulee maksettavaksi 0,285 (N b – N c) – 0,13 N b = 0,155 N b – 0,285 N c. Jos taas c > (31 / 57) b, olet jo maksanut liikaa veroa ja saat palautusta 0,13 N b – 0,285 (N b – N c) = 0,285 N c – 0,155 N b.

    Arvonlisäveron osalta ilmoitat oma-aloitteisten verojen ilmoituksella, että vero 24 %:n verokannan kotimaisista myynneistä on 0,24 N b ja verokauden vähennettävä vero 0,24 N c. Maksettava vero on siis 0,24 N b – 0,24 N c = 0,24 (N b – N c).

    Tähän mennessä olet siis saanut puunostajalta tilillesi 1,11 N b ja maksanut korjuuyrittäjälle 1,24 N c. Seuraavana vuonna maksat ensin verottajalle arvonlisäveroa 0,24 (N b – N c) ja myöhemmin joko maksat jäännösveroa 0,155 N b – 0,285 N c tai saat palautusta 0,285 N c – 0,155 N b = -(1,55 N b – 0,285 N c). Rahaa sinulle siis lopulta jää 1,11 N b – 1,24 N c – 0,24 (N b – N c) – (0,155 N b – 0,285 N c) = 0,715 N b – 0,715 N c = 0,715 N (b – c).

    Hankintakaupasta jää siis enemmän käteen, jos 0,715 N (b – c) > 0,715 N a, eli jos b – c > a. Toisin sanoen siis asia on todellakin niin yksinkertainen, että jos hankintahinnan ja korjuukulujen erotus on suurempi kuin pystyhinta, silloin hankintakaupasta jää enemmän käteen.

    Qotscha

    Kaava on ihan alvittomilla hinnoilla pyörittäen hyvin yksinkertainen; myyt 300 m3 mäntykuitua, hinta tien varressa 32€/m3. Tulo 9600 euroa. Korjuu 15€/m3 eli yht 4500€. Möisit saman leimikon pystyyn Savo-Karjalan keskihinnala 12,5€/m3 (ja odotat korjuuta pari vuotta), saat 3750€. Erotus 1350€. Tuon korjuukulun saat vähentää verotuksessa ja saat siitä aina takaisin muuten maksuun menevistä veroista 30% eli 1350€. Erotus on +2700€ hh:n eduksi; 9€/m3. Vaikka korjuu tekisi 18€/m3 ja saisit pystyyn 15€/m3 niin laskelma olisi silti 1320€ plussalla sinun vuoden kassavirrassasi hankinnan hyväksi.

    Eikös tässä nyt vähennetä korjuun kuluja jo kahteen kertaan? Hankinnan tapauksessa hankintakaupat (1.2 2C-lomakkeella) 9600 € ja muut vuosimenot (7.3) 4500 €. Näin ollen metsätalouden puhdas pääomatulo 5100 €, josta yrittäjävähennys huomioiden menee veroa 0,95 * 0,3 * 5100 € = 1453,5 €. Nettotulo siis 5100 € – 1453,5 € = 3646,5 €, eli mottia kohden 12,16 €.

    Pystykaupassa taasen pystykaupat (1.1) ja puhdas pääomatulo 3750 €, josta veroa menee 1068,75 €, joten nettoa jää 2681,25 € eli 8,94 € per motti.

    Hankintakaupan nettohyöty siis tässä esimerkissä 12,16 € – 8,94 € = 3,22 € kiintokuutiota kohden.

    Jos korjuu tekisi 18 € / m3, olisi hankintakaupalla metsätalouden puhdas pääomatulo 9600 € – 5400 € = 4200 €. Jos taas pystykaupalla saisi 15 € / m3, olisi metsätalouden puhdas pääomatulo 4500 €, eli pystykauppa näillä hinnoilla kannattaisi paremmin.

    Toki kuten todettua, hankintakaupan merkittävänä etuna on metsävähennyspohjan suurempi hyödyntäminen. Halutessaan saa hankintakaupan tapauksessa metsätalouden puhtaan pääomatulon nollaan (EDIT: siis tämän esimerkin tapauksessa).

    Qotscha

    Kiitoksia mielenkiintoisista vastauksista. Ja tosiaan, jos olen itseäni epäselvästi ilmaissut, on varttuneempien kuusikoiden runkoluku 500:n tienoilla kolmannen harvennuksen jälkeen, eikä niitä suinkaan enää ole tarkoitus harventaa.

    silvafennica.fi/pdf/article5253.pdf
    jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/522605/metla-201212207532.pdf
    docplayer.fi/19317744-Kangasmaiden-lannoitus.html

    Tällaisia tutkimustuloksia aiheesta tuli nopealla googlailulla vastaan. Joissakin tapauksissa lannoituksella on päästy ihan mukaviin kasvunlisäyksiin, kun taas toisissa tapauksissa hyöty on ollut olematon. Voisi tietysti maalaisjärjellä ajatella, että hyvin paljon riippuu siitä, ollaanko lähempänä tuoretta kangasta vai lehtoa.

    EDIT: Ja en edelleenkään ymmärrä, miksi en saa viesti linkkien kanssa lähetettyä.

    Qotscha

    Metsät sijaitsevat Keski-Karjalan alueella. Varttuneemmat kuusikot on istutettu 60-luvun alkupuolella ja niille on tehty 2- ja 3-harvennukset 2005 ja 2017-2018, ensiharvennuksen ajankohtaa en ulkoa muista, enkä nyt ole kotona, että pääsisin asiaa papereista selvittelemään. Runkoluvut ovat nyt n. 500:n paikkeilla eli tilaa kasvaa on. En tiedä onko kolmen harvennuksen kasvatusmalli kuusikoissa taloudellisesta kuinka järkevä, mutta kyseessä on tässä tapauksessa minua edeltäneiden sukupolvien valinta. Ja kyllähän täällä palstalla lukemani perusteella ilmeisesti ainakin nimimerkki Visakallo sitä menestyksellisesti soveltaa.

    Mitä olen asiaa koskevaan tutkimukseen hyvin pintapuolisesti perehtynyt, niin typpilannoituksen vaikutukset OMT-kuusikoissa ovat melko vaihtelevia (linkkejä lisäisin, mutta en saa niiden kanssa viestiä lähtemään). Metsälehden artikkelissa todetaan osan lehtomaisen kankaan kuusikoista sopivan lannoitettavaksi.

    Jos investoinnin tuottoa miettii, niin lannoituksen hinnan ollessa 370 €/ha ja jos oletetaan lisäkasvu hakattavan kahdeksan vuoden kuluessa lannoituksesta, tarkoittaisi esimerkiksi 2 kuution vuotuinen kasvunlisäys hehtaarilla 50 euron kantohinnalla (yhteensä arvoltaan 800 €) investoinnille kymmenen prosentin sisäistä korkoa. Olisikin kiinnostavaa tietää, löytyykö palstalla OMT-kuusikoitaan lannoittaneita henkilöitä, ja onko heidän näkemyksensä lannoituksen kannattavuudesta millainen.

    Ja osaako joku neuvoa linkkien suhteen?

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)