Käyttäjän pystykorvat kirjoittamat vastaukset
-
Marjanpoiminta kyllä loppuu niiltä alueilta jotka ekinokokki saastuttaa. Ihmisellehän tuo loinen on sitten viimeinen niitti jos sen saa.
A. Jalkanen harrastaa ”älyllistä epärehellisyyttä”. Tuo ei pure enää. Olisitpa katsonut tänään IL tv:stä Halla-ahon ja Nasiman pormestarivaalikeskustelun. Kyllä Jussi osaa…
Maahanmuutto ja haittamaahanmuutto ovat eri asioita. Helsingistä ja Espoosta on jo käynnissä maallemuutto. Kukapa lastaan pistäisi semmoisiin kouluihin mitä näyttää olevan pääkaupunkiseudulla. Veronmaksajat lähtevät.
Täytyy sanoa näin viitisenkymmentä vuotta lunta saappaisiinsa saaneena, kokoomuksen vaalikylttejä pystyttämässä olleena, että eräs vanha valtapuolue on ”menonkelkassa”. Löytyy se kymmenen prosenttia ennekuin arvataankaan.
Tuossapasitä olisi pyyntikuoppaankin sopivaa lainsäädäntöä.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja eläinsuojelulaissa (247/1996) säädetään.
Metsästyksellä tarkoitetaan luonnonvaraisena olevan riistaeläimen pyydystämistä ja tappamista sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun. Metsästystä on myös pyyntitarkoituksessa tapahtuva riistaeläimen houkutteleminen, etsiminen, kiertäminen, väijyminen, hätyyttäminen tai jäljittäminen, koiran tai muun pyyntiin harjoitetun eläimen käyttäminen riistaeläimen etsimiseen, ajamiseen tai jäljittämiseen sekä pyyntivälineen pitäminen pyyntipaikalla viritettynä pyyntikuntoon.Visakallo;
”Paljonko tulisi minulle tuomiota, jos kunnostaisin mailtani löytämäni vanhan ansakuopan hirvenpyyntiin? Kuoppa sijaitseen mäenkumpareella hirvien vakituisella kulkureitillä, joten saalista tulisi melko varmasti.
Varmasti tulisi saalista kun istuttaisit kuopan ympärille tiheän pusikon rauduskoivua. Ja minä yllytyksestä kunnon sakot. Eräs isäntä sai käräjäoikeudesta sakot kun sahasi moottorisahalla aukon vanhan navettansa seinään lampaita tappamassa kulkeneen suden ampujalle.
Näin pitkäaikaisena käräjäoikeuden lautamiehenä toimineena arvioisin että saisit eläinrääkkäyksestä ja laittomien pyyntikeinojen käyttämisestä kuusi kuukautta ehdollista vankeutta. Sen saisit kuitenkin suorittaa yhdyskuntapalveluna vaikkapa 180 tuntina mikäli olisit kelvollinen yhdyskuntapalveluskelpoinen. Aina sitä kunnan metsästä löytyy raivaussahamiehelle hommia. Tunti ja päivä se vastaavuus lienee yleensä.
Kyllä minä ne riskit tiedän. Yhtään rauduskoivun tainta ei jäänyt syömättä istutusta seuraavan vuoden aikana. Suurin osa männyn taimistakin toisella palstalla meni samalla aikataululla.
Mutta joka alalla on myöskin semmoinen tekijä kuin yrittäjäriski. Pahinta oli korvauksen saamisen suhteenkin se että istutusta varten laikutettu/ naveromätästetty alue työnsi pientä luonnontainta muokattuihin kohtiin niin että korvattavaa ei juuri jäänyt. Nyt siellä aloittelee kasvuaan luonnontaimikko jolla ei suinkaan ole sellaista kasvupotentiaalia kuin jalostetulla taimella. Seassa tietenkin niitä tupsulatvaisia joista aikanaan tulee monihaaraisia kuitupuita.
Onneksi minulla on mahdollisuus ottaa metsästä korvaus menetyksistä ihan lihana.
Siellä Varsinais-Suomessa jos vaikuttaisin niin söisin tietysti patapaistina ”peuranpyllyä ihanaa” niinkuin isät Eldankajärvellä.
LUKE. Uusin tieti VMI 11 kertoo prosentiksi 16.
Maaseudun tulevaisuus kirjoittaa myös kansantajuisesti siteeraten;
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.389053
No ei ollut liioittelua. Monenlaista riesaahan niistä luontokappaleista on. Yhtään hirvikärpästä en ole tänä syksynä tavannut vaikka olen metsästänyt pystykorvakoiran kanssa tänä syksynä 35 päivää. Niistä kymmenen Kuusamon yhteismetsissä ja 25 päivää Oulun läänin eteläosissa. Huomaisin ainoankin hirvikärpäsen sillä olen allergisoitunut niille kuten jokainen joka on yli 10 vuotta niiden kohteeksi joutunut.
Pääteiden aitoja ei juuri tarvitse katsella. Oulusta kun lähtee ajamaan valtakunnan pääväylää etelään päin niin saa ajaa yli 240 kilometriä ennenkuin ensimmäinen hirviaita näkyy tienvarressa Viitasaaren eteläpuolella..
Piti ihan googletella minkälaisia tuholaisia nuo hirvet ym elikot ovat taimikoille. Löytyi lukema että taimikoista 18 prosentille on aiheutunut hirvivahinkoja ja vakavampia vahinkoja 12 prosentille-
Ei ihan täystuholta metsänviljelylle näytä aiheuttavan. Toisinpäin sanottuna 82 prosentille ei ole aiheutunut minkäänlaista vahinkoa vuosien varrella ja 88 prosentille ei ole aiheutunut vakavaa vahinkoa. Joten eipäs liioitella.
(Minun molemmille istutusaloilleni vuodelta 2017 on osunut tuota vakavampaa laatua.)
Ja hirvien ja kauriiden lisäksi alueella näyttää laiduntavan laiduntaa vielä ne kuuluisat Viertolan härätkin. Hiidenkiveä en kartasta löytänyt.
Kuuluneeko Porakorven Akseli porukkaan.
Lapissako eivät suurpedot vie vasoja.? Kyllä karhu taitaa niitä aikalailla verottaa. Tänäkin syksynä tapasin Kuusamossa Hyvävaaran huipulla paikan jossa karhu oli tehnyt selvää hirvenvasasta. Se muuten syö hirven siististi. Nahkaakaan ei jää jäljelle. Eikä luita. Siisti, hirvenkokoinen alue karvoja vain. Ja vieressä kulunut laikku jossa ruokailija on istuskellut. Varmaan pitempäänkin. Otin siitä kuvankin.
Hirvilupia oli meilläpäin niin vähän että jätin koko jahdin väliin ja ostin hirvenlihaa puolenkymmentä kiloa. Viitisenkymmentä vuotta on tullut jahtia harrastettua.
Eivät porukoissa olleetkaan tainneet juuri enempää saada. Laskin että miestä päälle annos 1/9 osa isosta hirvestä ja 1/9 osa vasasta. Tämä isossa yhteislupa-alueessa. Ei paljon herättäne kateutta ja näyttää pyynti vielä jatkuvan.
Yksi hirvi tuhatta hehtaaria kohden ei ole mitään. Eihän siinä ole mahdollisuutta edes hirvillä lisääntyä kun ei kumppania ole lähimaillakaan. Paljonkohan sitä hirville kelpaavaa risua (hyvin harvoin jalostettua taimiainesta) tuhannelta hehtaarilta löytyy. Ehkäpä tuhat tonnia eli miljoona kiloa. On siinä pureskeltavaa.
Jos sitä kasvaa hehtaaria kohden vaikka vaatimattomat 10 kiloa niin siitä tulee jo kymmenen tonnia vuodessa joka riittää kahdelle hirvelle. Ja taatusti sitä maa työntää sitä ainakin sata kiloa hentaarilta ja lisäksi pari tonnia runkopuuta. Ja heinät sun muut vatukot päälle.
Kuten olen aiemmin kirjoittanut ovat hirvet ankarasti kurittaneet minunkin istutustaimiani mutta en sentään syyllisty älylliseen epärehellisyyteen. Peurakantaan en ota kantaa kun en ole sellaista otusta edes koskaan nähnyt. Ne ovat etelän vitsauksia.