Käyttäjän pystykorvat kirjoittamat vastaukset
-
Halvalla jos haluaa rakentaa niin omasta metsästä otetut petäjät on taatusti halvin runkorakenne jos osaa ne kehikoksi laittaa. Tuossa mökissäni pitempien seinähirsien tilavuus on noin 400 litraa. Vuoliaiset ja kurkihirsipari huomattavasti jämerämpää tavaraa. Ne vedettiin traktorilla yksittäin kolmen kilometrin päästä jossa ne olivat lihoneet ”muinaisen” tukkikämpän hevostallin tunkion takana.
Pekka Hakalinin kirjassa ”Rakennan hirrestä” on muutama hyvä kuva tuosta rakentamastani huvilasta. Sieltä näkyy miltä kaunis salvostettu hirsiseinä näyttää.
Meni koko projekti ilman tapaturmia. Aika monet housut kyllä repesi hirttä kehikolle ponnistellessa. Ja parista sahasta putosivat männän helmat noita pitkiä salvostuksia sahattaessa. Täydet kierrokset ja pitkin puuta sahaaminen on aika raakaa kohtelua koneelle. Mutta ei siinä kehtaa taukoakaan kesken salvoksen pitää.
Savusaunan teko lyhyemmista hirsistä oli jo helpompi homma puhumattakaaan ladoista.
Puut ovat Mauri Myrskyn valtion maalta kaatamia. Pitkää ja tasapaksua tavaraa. Yhtään jatkosta ei tarvinnut tehdä. Kelpaa siellä nyt takkatulen äärellä katsella käsiensä jälkeä. On sitä joskus jaksanut.
Tässähän tämä huvilani kehikkovaiheessa on. Pitkät hirret ovat 8,60 m ja etu ja takaseinähirret 7,30 m.
Työmaalla ei ole ollut mitään muuta konetta kuin moottorisaha joten puut on nosteltu kehikolle ja pois edestakaisin työstöä varten raakalla voimalla. halkeilemissta puheenollen; hirret eivät ole halkeilleet vieläkään pitääköhän kauan odottaa kun ne ovat jo pian 40 vuotta seininä olleet. Kuvia eri vaiheista on kymmenittäin vaikka kirjan tekisi.
On tullut tehtyä salvostettuai itselle pyöreästä metsän puusta huvila, savusauna, ja neljä latoa.
Vai heikkoa tekoa mökki.
Mitenkähän heikkoja ovat olleet nuo rakennukset joista on ollut kuvia muutamien viimeaikaisten myrskyjen jälkeen, Eiköhän lähes 30 metrisessä haavassa ole hieman enemmän painoa kuin jossakin männyn rutjakkeessa jossa oksia vähän latvapuolella ja nekin hentoja, muutamien senttien paksuisia kuten jalostuksen tavoite on.
Mitenhän kesämökilläkin voi olla majavasta murheita? Syökö alimmaisia hirsiä vai?
No voihan niitä olla. Minullakin majava järsi isoa haapaa 14 metrin päässä mökistäni. Jokohan lie kaatunut mökin päälle kun ei ole joulun jälkeen tilannetta tutkittu. Mutta minä syön sen majavan kyllä itse.
Eihän niitä hirven aiheuttamia tuhoja ole kuin muutamalla prosentilla istutusalasta.
Se on tuurissaan kenelle niitä sattuu. (Muillekin kuin minulle).
Ja pakkoko se on niitä kuusia männyn aloille tuputtaa. Oma valinta.
Ai että reikäperkausta – jotain risujen poistamista siellä vaihtoehtona pidettiin. Ei niinkään lampaantalista valmistettua karkoitetta. Nuolukiviä hirvien ohjaamiseksi muualle. Osa kysymyksistä ei hipaissutkaan pohjoisen poikia. Ei ole ollut liiaksi valkohäntiä eikä kauriita.
Odotellaaan sieltä nyt sitä arpaonnea. Kunnon kameroita näyttivät olevan. Ja lisäksi parinkympin lahjakortteja.
Vaan räpsäytäppäs metsään tuhkalannoitetta niin näät kunnon marjasadon. Jonkin verran taitaa kuitenkin raskasmetallipitoisuus kasvaa ensimmäisinä vuosina.