Käyttäjän pystykorvat kirjoittamat vastaukset
-
A. jalkanen
Tuotteessa on jopa jäljellä puun kuitujen järjestys: nenäliina- tai talouspaperin voi vetäistä siistimmin halki toiseen suuntaan. Kokeilkaa vaikka.
Kyllä ne kuidut ovat olleet välillä sekaisin. Tuo ominaisuus paperissa on nimeltään formaatio. ja siihen pystyy papetitehdas vaikuttamaan.
Kyllä sellu on sellutehtaan lopputuote. Energian lisäksi. Se mitä muut sitten sille tekevät arvon nostamiseksi onkin toinen juttu. Paperia kun sellusta värkätään niin siihen tuodaan täyteaineita jatkuvalla syötöllä laivalasteittain kaoliinia ja kalsiumkarbonaattia maailmalta kaoliini esim englannista ja kalsiumkarbonaatti Norjasta. Jopa yli puolet lopputuotteen määrästä on tuontitavaraa. Rahalla ostettua joten se osa heikentää taas kauppatasetta.
Sitten se käytetty sellu ja täyteaineet kiikutetaan taas maailmalle käyttöön paperiksi nimitettynä tuotteena. Ei vaikuta kovin järkevältä hommalta. Suomessa on kyllä kaoliiniakin esim Virtasalmella, moottoriradan alueella.
Kemira kerrottiin käyneeen maanomistajan kanssa keskusteluja hyödyntämisestä mutta neuvottelut loppuivat nopeasti. Maanomistaja halusi rahana osuutensa kaoliini esiintymän koko määrästä ennenkuin ainuttakaan kauhakuormallista tavaraa olisi tuotettu. Oli vissiin tottunut pystykauppojen tekemisiin.
Eikö kukaan enää muista saippuapalojen ripustamista puunoksiin muovsten rasianpuolikkaiden sateelta suojaamina. Semmoinenhan oli ennen Tricoa kovinkin suositeltu keino.
Ei kai se Tricon teho perustu hajuun vaan makuun.
Kaikkea sitä näkee. Kuutiolle hintaa tekemisestä ja ajamisesta 100 euroa/kuutiometri.
Olisi tullut halvemmaksi myydä pystyyn. Ostajan hommaama moto olisi käynyt ne siitä sieppaamasta. Tai jättää puut huojumaan. Siihen saa tavallinen palkanansaitsija pistää kolmemn kuukauden bruttoansionsa tai neljän kuukauden nettoansionsa että saa askun maksettua..
Näin voi käydä jos ei hintoja kysele.
Pistäppäs Kehveli tähän ne
paprumiestet
ahtaajien
ja SSAB:n pruttopalkat että saadaan jotain perspektiiviä.
Tuoretta tietoa vähimmäispalkoista EU:n valtioissa. Myös ostovoimaan verrattuna.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/bf1f3fc0-0baf-4bec-9f31-6d3115dab08f
Pieni ole.
<p class=”paragraph”>Pienimmät lakisääteiset palkat löytyvät Bulgariasta (332 euroa), Latviasta (500 euroa), Romaniasta (515 euroa) ja Unkarista (542 euroa). Tämän jälkeen alhaisimmat minimiansiot ovat Kroatiassa (624 euroa), Slovakiassa (646 euroa), Tshekissä (652 euroa), Virossa (654 euroa), Puolassa (655 euroa), Liettuassa (730 euroa), Kreikassa (774 euroa), Maltalla (792 euroa) ja Portugalissa (823 euroa).</p>
<p class=”paragraph”>Toiseen ryhmään kuuluu yli 1000 euron vähimmäiskuukausipalkkaa edellyttävät valtiot Slovenia (1074 euroa) ja Espanja (1126 euroa).</p>
<p class=”paragraph”>Viimeisenä ryhmänä on yli 1500 euron vähimmäispalkkavaatimuksen asettaneet EU-valtiot, joita on kuusi. Ne ovat Ranska (1603 euroa), Saksa (1621 euroa), Belgia (1658 euroa), Alankomaat (1725 euroa), Irlanti (1775 euroa) ja Luxemburg (2257 euroa).</p><h1 class=”article__headline”>Stora Enson maajohtaja: Oulun kartonkituotanto osui sopivaan saumaan, toinen kone harkinnassa alkuvuodesta – konsernin viime vuosi sujui mainiosti</h1>
Kyllä Suomeen kannattaa sijoittaa.Siellähän ne lakkoilijat ovat jopa kaapanneet paikallisia pomoja panttivangiksi. No eihän se Pesonen sinne uskaltaisi mennäkkään.
Tomperi
”Mutta edelleen olen sitä mieltä että ihme se on että pohjavesialueille saadaan ruumiita haudata rajoituksitta, niistä ei synny haitallisia päätöjä. ”
Ihmettelen minäkin. Ihmisiä saa haudata mutta eläinten hautaaminen 300 metriä lähemmäs vesistöjä on kielletty.
Muhoksen hautausmaa on Oulujoen saaressa ja sinne on haudattu ihmisiä jo vuosisatoja. Oulu ottaa kaupunkilaisille veden toistakymmentä kilometriä alempaa samasta joesta. Valistuneeet kansalaiset hakevat ruokavetensä pohjavesiposteista joita lienee kymmenkunta eri puolilla kaupunkia. Sieltä minäkin. Tänään taas kympin pöntöllinen ja hyvää on.