Käyttäjän pystykorvat kirjoittamat vastaukset
-
Eipä lienee metsää jossa ei keinolannoitteella lannoittaminen kasvuoa lisäisi. Toinen juttu tietysti on saisiko rahoilleen paremman tuoton sijoittamalla sen muualle.
Olikohan se ”Typpiyhtiön” mainoslause jotain sellaista että markka metsässä tuo sen neljänä takaisin. Sehän on sitten kiinni siitä minkälaiselle ajanjaksolle se diskontataan.
Mutta tuhka pitkävaikutteisena varmasti oikeassa kohteessa (turvemailla joissa on typpeä omasta takaa) on tuottava sijoitus. Hiekkakankaille tuskin läheskään yhtä kannattava.
1400 tonnia sehän on ainakin 50 rekkakuormaa. Pitää siinä olla hehtaarejakin ainakin 500 lannoitettavana.
Lannoituksen vaikutuksesta kasvuun ei kyllä ole mitään epäselvää. Meillä oli ”Typpiyhtiön” ruokalan seinällä isosta puusta leikattu leike jossa vuosirenkaissa kyllä näkyi milloin on lannoitettu ja mitä se vaikuttaa.
Omasta metsästänikin minulla on tallella kiekko jossa näkyy mitä tapahtui kun metsähallitus aikanaan oli vahingossa lannoittanut lentolannoituksena kyseisen metsän josta kiekko on näytteenä.
Eikös se puu kasva paremmin lämpimämpinä kesinä ja silloinhan sitä kasvua antavaa ravinnettakin tarvitaan. Lieköhän kokemusta lannoituksen vaikutuksesta ötököihin lämpimämmissa ilmanaloissa.
Reilu 9 hehtaaria tuhkalla lannoitettua männikköä turvemaalla odottaa lihomistaan. Yli kolme tonnia tuhkaa/ hehtaari pistettiin 2,5 vuotta sitten harvennuksen jälkeen tuottavaan kuntoon. Kerkisin nipin napin sen korkeamman Kemera tuen aikana homman saamaan kuntoon. Seuraavasa kuussa olisi tuki ollut 10 prosenttia pienempi terveyslannoitukselle. Pian kai se vaikutus alkaa näkymään luston paksuudessa.
Ja se neulasnäyte piti olla. Minulle mhy hoiti homman alusta loppuun ja tyytyväinen olen.
Niitä piikkisiä rusuja nyt syövät mitkä vain. Tavoittelevat sieltä kyllä vain ruusunmarjoja. Jänikset ovat puskissa ahkerasti ja syöpä pystykorvakoiranikin ruusunmarjat portin pielestä ohi kulkiessaan.
Älä nyt hyvä mies juurikääpää pistä hirvien syyksi. Tuskin ne sitä levittävät. Eiköhän juurikäävän yleistyminen ole ihan metsänomistajan omista valinnoista johtuva ongelma.
Toisekseen puupeltoja perustavat ottavat ihan tietoisen riskin, kuten otin minäkin.
Mutta harmittaa katsella noita mökkimaisemiin metsähallituksen hiekkakankaille tekemiä isoja aukkoja joihin ei ole muokkauksen jälkeen puolenkymmenen vuoden aikana ilmestynyt mitään vihreää. Ei edes hirvelle haukattavaa.
”Kaksin verroin ojaa kaivoi Paavo” Tuli tuplat kun ensin ilmoitti häiriöstä.
Mitättömiä nuo hirvivahingot kokonaiskuvassa mutta kenen kohdalle se sattuu niin kirpaisee sitäkin pahemmin. Omassa istutusalassani tehtiin Metsäkeskuksen toimesta katselmus tällä viikolla. 1,3 hehtaarin alalle oli kaksi vuotta sitten (2017) istutettu männyntaimia.
Tulos oli nyt;
Lievästi vaurioituneet taimet 813 kpl
Pahoin vaurioituneet taimet 827 kpl/ha
Ehjät taimet 560 kpl.
Vielä joulukuun puolivälin jälkeen olin ahkerasti passissa taimikon reunassa kunnes jahti päättyi. Kaikki taimet olivat silloin vielä ehjiä. Valtapituus 40 cm joten ne näkyivät tiellekin kun istutusalue oli maantien laidassa. keväällä siellä ei sitten mitään törröttänytkään. Korvaus ei tule olemaan ruhtinaallinen eli on vajaa 13 prosenttia taimien, maanmuokkauksen ja istutuksen kustannuksesta. Pienenä syödysta taimesta ei korvausta juuri saa jos alueelle nousee myös lyonnontaimia jotka korvaavat menetettyjä kallita istutustaimia. Pitääköhän mahdollinen tappio ottaa luonnosta. Sehän vastaisi suurinpiirtein yhtä kohtuullisen kokoista hirveä.
Toisessa paikassa lähistöllä minulla oli samaan aikaan istutettua rauduskoivua ja pienempi osa mäntyä 1,5 hehtaarin alalla Ne koivut napsaistiin jo istutusta seuraavana talvena poikki ennenkuin ne saavuttivat korvaukseen vaadittavan 10 mm:n paksuuden. Sitä ohuemmat kuuluvat toipuvan napsimisesta.
Istutustaimet kelpaavat hirvelle. Eikä se ole ihmekään, ”Jalostettujen” taimien neulasethan muistuttavat enemmän sempramännyn neulasia kuin tätä perinteistä mäntyä. Kuka nyt sellaista kitukasvuista syötävää valitsisi kun komeampaakin on tarjolla. No nyt Tricoa kehiin niin eivät syö jatkossa ainakaan hymyssä suin.
Tuon viisinkertaisen kasvun vuoksiko ne kaikki sahat ja sellutehtaat ovat ahtautuneet sinne Hämeeseen ja Satakuntaan…
Aihealueen otsikon alun mukaan sanon KIITOS 1400 rauduskoivun ja 3120 männyn taimen puolesta. Männyt ihan uhkuvat elinvoimaa. Suojaanpa ne sitten syksyllä. Koivujen tilanne pitää käydä juhannuksen aikana katsomassa kun ovat eri puolella jokea.