Käyttäjän pystykorvat kirjoittamat vastaukset
-
Anton ei näytä olevan laskumiehiä.
15 miljardia tappiot verrattuna siihen että nyt oleva 100 000 hirveä muuttuisi lukemaan 0 hirveä.
Siitä seuraa että;
15 miljardia € = 15 000 000 000 € jaettuna 100 000 hirvellä, kertyy syntitaakkaa yhtä hirveä kohden 15 000 000 000 € jaettuna 100 000 hirvellä = 150 000 € / hirvi.
Kovasti pitää hirvipoloisen taimikoissa vuosittain rehveltää, syödä periaatteessa taimikot sadalta hehtaarilta. No tietysti voidaan korjata tilastoa todennäköisellä iällä jonka aikana hirvi voi taimikon tuhota eli 15 vuodella, jolloin pakkosyöntiä totaalisen tuhon aikaansaamiseksi pitäisi jokaisen hirven tuhota vuodessa totaalisesti liki 7 hehtaaria.
Niin, minulla on nytkin 3 hehtaaria kallisti istutettua taimikkoa josta hirvet ovat syöneet taimet, Rauduskoivuista joka-ikisen, männyistäkin 4/5 osaa täysin tai osin..
Tuohon 15 miljardiin euroon lienee laskettu tappioksi se ellä jokainen syöty taimi arvotetaan 100 vuotiaaksi tukkipuuksi. Mutta ei se niin mene. Ei se puun paikka jää tyhjäksi 100 vuoden ajaksi.
Osta Japine hirvenlihasi kaupasta. Kyllä sitä on saatavilla esimerkiksi Kylmäseltä. Tämänvuotisenkin hirvenpyynnin osalta laskettuna hirvenliha on niin arvokasta että sen hintaa ei kehtaa edes ostajaehdokkaalle paljastaa.
Kymmenkunta tankillista bensiiniä, 800 euroa. Lupamaksua 60 euroa, aski patruunoita 40 euroa. yhteensä 900 euroa. Lihaa ja luita yhteensä 13,5 kg = keskimäärin 67 euroa/kilo. 20 päivää rämpimistä vesi ja räntasateessa. Miten noin arvokasta lihaa voisi myydä jollekin joka olisi valmis maksamaan muutaman kympin kilolta ja kertoilisi sitten pitkin kyliä miten hirvimies kehtaa pyytää nylkyrihintaa.
Hae tosiaan kaupasta. Kyllä lehtien ilmoituksissa isommat liikkeet tiskistään myyvät esimerkiksi virolaista hirveä. Hinta on sitten kyllä siellä luokkaa 60 kg filee ja 30 € paisti. Jauhelihaa voi saada muutamilla kympeillä kilo.
No eihän tuossa sitä kysytty. Kyllä minulle ainakin kerran tarjottiin että saa ottaa polttopuut harventamalla liian tiheää metsää. Vaikka en kysynytkään. Molemmathan siitä hyötyvät. Motohakkuun jäljeltä ei latvuksilla juuri polttopuutarve vähene. Sinnehän ne ovat survoutuneet ajouran kovikkeeksi.
10 astetta C kylmemmällä ilmalla on tiheyseroa saman verran lämpimämpään ilmaan 3,7 prosenttia.
Siellä jätkän taimikon ympärillä hirviltä suojelemaan huolella asennetut keltaiset nauhat lepattavat pakkasella kiivaasti kun kylmä ilma painuu alas ja lämpimämpi väistelee sitä ja syöksyy ylöspäin.
Kylläpä se Jätkä nyt meitä kouluttaa.
”Pystykorvillakin” on vissiin mennyt yliopistossa suoritetut lämpö- ja diffuusiotekniikan opinnot 12 opintoviikkoa ihan hukkaan kun kun ei ole huomannut tuota että on monimutkaiseen ongelmaan vain ja ainoastaan yksinkertainen ratkaisu.
Minun tapauksessani ei veden lämpökapasiteetilla ole merkitystä hitustakaan. Ollaan niin joen latvoilla että siellä ei kovin monta kuutiota vettä virtaa tunnissa talviaikaan jolloin puiden pitäisi paleltua. Tulva-aikaan tietysti sitäkin enemmän kun ollaan vedenjakajaseudulla. Tuo joki alkaa suonsilmästä alle 10 kilometrin päästä linnuntietä katsottuna. Muutama puro siihen kyllä ehtii yläjuoksulla liittyä. Mutta kyllä siinä ylittämiseen riittää kumisaappaan varsi viraisimmissa kohdissa.
Ja enpähän ole huomannut noita kylmempiä pyöräillessa edes jääkäripataljoona aikoina tuolla Lapissa muualla kuin varjoisissa kohdissa. Kun maanpinnalta lähtee tuonne ylöspäin niin silloin kyllä ilma kylmenee mutta sinne ei pyörällä pääse. Eikös nuo lentokoneet lentele jo – 50 asteen keleissä.
Se on kyllä selvää että ”alavilla mailla on hallanvaaraa”. Tuonnehan ne uudisasukkaat vaaroille peltojaan raivasivat. Siirtoväki joutui usein peltonsa raivaamaan soille ja siellä halla vieraili usein. Tosin syynä taisi olla se suuri aava.
Mutta eivät asiat ole kovin yksinkertaisia.
No jopas on kumma. Tuon ”uomateorian” mukaan ei minunkaan huvilallani pitäisi kasvaa mitään. Se kun on ainakin 15 metriä syvän jokiuoman kanjonissa. Usein siellä pakkasmittari näyttää lämpimämpiä lukemia kuin ylempänä tasamaalla.
Kyllä ilmojen sekoittumisesta huolehtii tuuli ja lämpötilaerojen tasoittumisesta Brownin liike eli Brownian movement.. Ihan tyyntä on hyvin harvoin.
Mutta sen tiedän ja olen nähnyt että ilmansaasteet laskeutuivat (silloin kun niitä vielä oli) noihin jokiuomiin. Reilu kolmekymmentä vuotta sitten olivat männynlatvat laaksossa vielä selvästi kärsineitä niin että jokaikisen männyn latva kuoli ja saasteiden vähennyttyä puut tekivät uuden latvan kuolleen alapuolelta. Nyt sitä ei enää huomaisi jos ei tietäisi. Tuolla saasteet tulivat Otamäen kaivokselta vanadiinitehtaalta.
Tiheysero puhtaan ilman komponenttien ja rikkiyhdisteiden välillä oli suuri.
Jos tuo lajittuminen ja ojia pitkin virtaaminen olisi totta niin johan happi ja typpikin kerrostuisivat ilmassa. Niillä on enemmän tiheyseroa kun muutama aste lämpötilaeroa aiheuttaa. Mutta tuon hapen ja typen seoksenkin homogeenisena pysymisen aiheuttaa Brownin liike.
Ei se urearakeen onttous johdu mistään aineen haihtumisesta. Kyllä rae on ontto jo tehtaalta lähtiessä. On tullut aikanaan sitä urearakeen rakeistamista tutkituttua ihan työn puolesta Typpiyhtiössä.
Eikä se tavara näytä kovin nopeasti muutenkaan haihtuvan. On sitä ollut saumaamattomissa muovisäkeissä minulla jo parikymmentä vuotta. Mutta veteen se liukenee hyvin.
Helikopterilla kustannus on kaksinkertainen verrattuna siihen että levitys tehdään maita myöten traktoriin tai metsäkoneeseen liitetyllä levittimellä. Sellainen oli tilanne reilut 2 vuotta sitten. No helikopterilla ei tule ajouria eikä juurivaurioita jos vaikka maa ei ole kunnolla jäässä.
Mutta ainahan hinnat vaihtelevat tarjoavan mukaan.
No mutta Tolopainen. Etkö usko että molemmista toimenpiteistä on enmmän hyötyä yhdessä kuin jommastakummasta. Ja kukapa se harventamattomaan metsään tuhkaa työntäisi. Harvennuksen jälkeen /yhteydessä terveyslannoitetta suositellaan.