Käyttäjän pv kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 105)
  • pv

    Palsamipoppelia veikattiin laji.fi-foorumilla. Se on paras arvaus tähän mennessä.

    Mistähän sellainen on oikein siementynyt meidän pellolle…

    Mutta siinä juurikin on lajintunnistus-projektin idea. Säästetään puita eikä vain raivata tilaa kolmelle valtapuulle. Samalla opitaan uutta ja luonnon  monipuolisuus säilyy.

    pv

    Suorittava osui naulan kantaan.
    Tällä puukapulalla on ikää melkein 40 vuotta. Vaatisi mikroskoopin jotta nähdään tarkka ikä. Se oli isomman puun varjossa. Ei ihme jos sinertäjäsieni vaivaa kun on ikää 40v ja paksuutta saman verran mitä 5-vuotiaalla koivulla.

    Siinä onkin hyvä syy miettiä avohakkuuta kuusikolle. Onko se riski lähteä järeyttämään ikivanhaa puustoa? Kuva oli toki ääriesimerkki, mutta vastaavia löytyy.

    pv

    Lepät olisivat taas kaatouhan alla.

    Eli raivasin tilaa nuorelle havupuu-taimikolle. Ne ovat kuvassa taka-alalla. Lepät ja haapa ovat edessä vieden hieman valoa. Voinko tehdä pystykarsinnan ja onko nyt sopiva hetki tehdä se? Moneenko metriin asti karsin?

    Valo lisääntyy kun on vähempi oksia. Ja nuohan ovat aika riukuja pystypuita, joten eivät tuki valoa.

    pv

    @Visakallo

    Hyvä havainto. Tämä on tosiaan loiva rinne. Mielenkiintoinen havainto alueelta on että siellä ei ole juuri yhtään kuusen tainta. Mäntyä, koivua ja pihlajaa uudistuu luontaisesti.

    Se toinen kuusikko on tasamaa kallion päällä. Taimien perusteella voisi päätellä että se on liian karua. Ravinnepuutoskin on hyvin mahdollinen.

    pv

    @A.Jalkanen, mainitsit boorin puutokset. Tässä on aito kunnolla kärsinyt hieskoivu. Osaako joku muuten sanoa mikä ravinnepuutos sillä on?

    pv

    Laskin että nuo ovat n. 70-vuotiaita. Läpimitta tyveltä 23 ja 25cm.

    Todella kitukasvuista näyttäisi olevan. Ei ihme jos tähtikirjaaja tykkää.

    Paikan historia on se, että se on ollut käyttämätöntä metsää rinteessä.

    Mitähän tästä sitten voi päätellä, kasvupaikan suhteen. Meillä on vastaava ”rinnekuusikko”. Heikkokuntoista kuusikkoa joka voisi kyllä vielä kasvaa järevyyttä. Alue harvennettiin 8 vuotta sitten, eli puusto on tod. näk. järeytynyt myös.

    Jos männyllä saadaan parempi vuosikasvu, niin eikö uudistaminen ole silloin järkevää tuolla kasvupaikalla?

    pv

    Suunnittelemista siinä kyllä oli. Hies- ja rauduskoivua kasvoi sekaisin, sekä pihlaja oli päässyt leviämään laajalti. Oli melkoisen työläs, mutta haastava rästipalsta.

    Leppähän on hyvä puu koska se sitoo typpeä ilmasta. Siinä ei ole oikeastaan muuta vikaa kuin se, että se kasvaa kieroon ja ei ole yhtä iso tilavuudeltaan kuin valtapuut. Luin jostakin kuinka Suomen lepikot hakattiin ajan saatossa. Meillä sitä kasvaa ihan hyvin, omia pikku palstoja. Ongelmana tuntuu olevan enempi se ajatusmalli että lepät täytyy kaataa nuorena ja sitten kirotaan kun ne alkavat vesoa.

    Pihlajaa pidän enemmänkin turhana roskapuuna jolla ei ole käyttöä. Pihlajalla on kyllä uskomaton taito levittäytyä kivikkoisille kasvupaikoille. Lisäksi se on suosittu pihapuu, joten en näe tarvetta suojella sitä. Mietin välillä, että miksi sitä kasvaa niin helvetisti täällä.

    pv

    Hakkuu sopisi hyvin, koska vieressä kasvaa nuorta koivikkoa.

    Puut kaadoimme pari kuukautta sitten. Sahasin tänään pari kiekkoa analysoitavaksi.

    pv

    Juhannuksena kaadettu koivu:

    Alkava vesa:

    pv

    Tein havainnon tänään että näillä latvasta kuivuneilla koivuilla on alkanut kasvaa kantovesa. Jos ei muuten, niin siitä tietää että koivu on kaatokypsä.

     

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 105)