Käyttäjän puutuomas kirjoittamat vastaukset
-
Ei kannata. Ainoastaan omaan vapaa-aikaan kannattaa tässä tilanteessa sijoittaa.
Risuparrallakin voi olla muutaman vuoden päästä tähdellisempääkin mietittävää, kuten mitenhän tästäkin päivästä hengissä selviäisi. Onneksi ne esim. päiväkotilasten hiilijalan jälki uutisoinnit on huomattavasti jo tosiaan vähentynyt. Näköjään tarvitaan aina tasaisin väliajoin sotaa tai muuta suunnatonta kärsimystä että ihmisillä pysyy todellisuuden taju edes jossain määrin tallella. Valitettavasti.
Ilman vänkäriä en tukkimetsää menisi sahailemaan. Nykyisen fiskarssin vänkä katkesi tyveltä kun yritti puuta kaataa. Mitä lie huonekaluputkea varsi, mutta neuvoisin valitsemaan jonkun toisen merkin.
Juuristossa se kasvun voima piilee näin talvella. Kun ensharvensin vastaavanlaista seka metsää sydäntalvella, oli seuraavana kesänä rauduskoivun kannoista noussut jo yli puolentoista metrin vesat, joissa valtavan kokoiset lehdet, jopa vaaksan mittaisia kanttiinsa. Että ei varmasti kauaa vaikuta vaikka karsisit koko koivun oksattomaksi. Toisinaan kun koivun hankinta pinot jääneet kesäksi tienvarteen niin rungot työntäneet myöskin kunnon vesakon, toki paljon lyhemmän.
Ei muutama susi aikuista hirveä juurikaan luulisi haittaavan, ellei sitten lunta toistametriä, mitä Harjavallassa ei ihan joka talvi taida olla.
Tosin ymmärtääkseni hirviä pyydetään nykyisin lähes pelkästään koirapyyntinä ja jos Jesse meinaat haalia koko euroopan ylimääräiset sudet haavikkoosi niin tuskin enään kukaan metsästäjä päästää hirvikoiraansa vapaaksi pariakymmentä kilometriä lähempänä tilaasi. Että sitä kannattaa vielä harkita tarkemmin.
Ei ne kovin suoria ole mätästettyyn aukkoon istutetut kuusetkaan kun routa muotoilee mättään mieleisekseen. Eräällä th kohteella oli ilmeisesti erityisen routiva maa kun ei suoraa kuusta tahtonut löytyä. Paljon oli jopa 45° kulmassa, muuten hyvä n.2m taimikko.
Valtion talousmetsissä ei kovinkaan tehokkaasti näytä harvennukset saati taimikonhoidot onnistuvan. Ylitiheitä ja ajat sitten riukuuntuneita männyntaimikoita/ ensiharvennus metsiä liikaa. Eipä juuri riistaa, saati marjoja tapaa nuilta alueilta, mutta pakko kulkea joskus lävitse kun sattuu kulkureitille. Näin huolettoman metsän omistajan kannattaisi ehdottomasti siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, koska siinä hoitamattomuus ei aiheuta niin suurta taloudellista vahinkoa, vaan jopa lisää muita metsän hyödyntämis mahdollisuuksia jotka ovat useinkin moninverroin arvokkaampia kuin maksimaalisinkaan puukuution tuotto/ha.
Jatkuvan kasvatuksen olen itse käsittänyt ja tehnyt niin että jatketaan kasvatuskelpoisten laatu puiden kasvatusta ja poimitaan isoimpia ylijäreytymisvaaran takia pois sekä huonolaatuiset tietenkin. Alikasvosta voi myös valoshokista toipumisen jälkeen harvennella. Suosittelen omatoimisille ja aktiivisille metsän omistajille joille muutkin arvot merkitsee kuin maksimaalinen puukuutiotuotto. Ei kai tuo voi olla ylivoimainen tehtävä ammattitaitoiselle urakoitsijallekkaan suorittaa. Huomattavasti mielenkiintoisempaa kuin jaksollinen puupelto kasvatus sekä riistaystävällisempää. Onneksi kukin saa valita vapaasti, joko jatkuvan tai jaksollisen. Tasaikäiset metsät olen huomannut riistaköyhiksi alueiksi.
Noin vuosisata sitten kotkista maksettiin tapporahaa, kuten mielestäni pitäisin tarpeellisena myös nykyisin, mutta suurpedot ja kaikki petolinnut ovat tiukasti rauhoitettuja päättävien ihmisten luonnosta vieraantumisen myötä.