Käyttäjän puutuomas kirjoittamat vastaukset
-
Jokainen luonnon vesistöön kaivettu, laskeva oja pitäisi tukkia viimeisen noin 5m matkalta sopivalla paikoillaan pysyvällä kiviaineksella. Paikasta ja virtaumasta riippuu millä. Joskus pelkkä hiekka riitäisi, toisinaan tarvitaan järeämpää ainesta. Alkaisi vedet kirkastumaan. Semmoinen laki olisi saatava kiireellisesti voimaan ja näihin patoihin salaojaputken laittajia pitäsi rangaista raskaimman jälkeen.
Onko se nyt ollut sallittua tämä jk vaihtoehto vasta vuodesta 2014 tai minut innosti ostamaan ensimmäisen tilani heti kun jk menetelmäkin tuli yhdeksi sallituista hoitomuodoista, koska ehdottomasti löytyy alueita jossa sitä konstia kannattaa hyödyntää, etenkin tälläisen omatoimisen hankinta hakkailijan. Täällä palstalla jotkut selvästi haaveilevat että jk lailla kiellettäisiin, heille ei riitä ymmärrystä. Haluavatko he todella kieltää tämän mielekkään kuntoilumuodon? Pikkutarkkojen laskelmien pyörittelyyn ei ole mielenkiintoa mutta suurin piirtein millään muulla keinolla en läheskään yhtä suureen kassavirtaan olisi päässyt kuin käyttämällä myös jk.ta, sano vuosikymmeniä kauemmin metsiä omistaneet mitä hyvänsä. Suosittelen kaikille kynnelle kykeneville myös jk.ta. Urakoitsijoiden armoilla olevat pitäytyköön jaksollisessa jos pelkästään talouspuolta ajattelevat.
Hoitamattomuus oli omallakin alueella se suurin taimikoiden tuhoaja. Senkin huomasin taimikoissa työskennellessäni että rauduskoivu kelpaa hirville erityisen hyvin. Oli taimikoita josta kaikki huomattavasti harvalukuisemmat raudukset oli syöty pilalle kun taas saman taimikon hieskoivuija ei oltu edes maisteltu.
Se tekee yksinomaan hyvää metsäpohjalle jos taimettumisen sijaan sattuisikin jk- metsään kasvamaan vattu-heinikko ryönää, kyllä se sieltä varjostuksen kasvaessa häviää, verrattuna tehotuotetun,monotonisen, kuusipuupellon jaksollisen kasvatuksen metsäpohjavaikutuksiin. Eräänlaista kesannointia.
En ole nyt poistanut männyn siemenpuita, enkä poista vaikka tarjouksiakin on kyselemättä tullut. En ennen ensiharvennusta, ja silloinkin isoimmat, laadukkaimmat ja heikoimmat/surkeimmat jätän. Pieni aukkohan siinä jää yleensä muutoin erinomaiseen taimikkoon, mutta on se sen arvoista. Tykkään että metsässäni on monen ikäistä ja näköistä puuta, jos sattuu tarvimaan itse hirsiä tai muuten vain. Mielestäni joka hehtaarilla pitäis aina olla muutama elinvoimainen puu josta ei kädet ympäri yllä, mikäli vain talous kestää näitä jättämään. Aina ei ole kestänyt.
Heräsi uteliaisuus että minkäverran puuta on Visakallon puustoisimmalta hehtaarilta löytynyt? Sitten yleisesti keskustelu taitojen tasosta täytyy sanoa että onneksi sukupolvien myötä sekin näyttää kehittyvän. Minulle opetettiin kotona jo pentuna että rumasti nyt osaa sanomansa tuoda esille kuka vain, mutta hyvästi sanominen vaatii jo vähän taitoja.
Päätoimisena metsurina ollessani mieli olisi tehnyt pysähtyä kaupan he-vi osastolle piemmäksikkin aikaa, mutta laiha tili ohjasi ottaamaan usein pelkän perunasäkin ja keskittymään enempi energiaa sisältäviin eväisiin. Tupakki kuluissa en tietenkään, varsinkaan siinä taloustilanteessa, saanut motivaatiota säästellä. Alkoholin kulutus nollassa ja muutoinkin sen hinnalla ei pitäisi kenenkään normaali ihmisen elämään olla pienintäkään merkitystä.
Varmasti hyvä vaihtoehto Puukilla. Vähän vielä kun vaurastun niin alan yltämään cheyennen ensimmäisen sukupolven paljon ajettuun ja käytettyyn, muttei tuo nykyinen 200€ bensamersu vm1995, huono käyttöauto ole ollut, 4vuotta kesällä tulee täyteen ostosta, ilman perushuoltoja kummempia remontteja. Eikä ole tarvinut varoa pikku kolhuja. Kunhan päästömittauksiin muistaa ajaa viimeiset 10km maksimi kierroksia käyttäen ja suoraan letkun päähän niin ei ongelmia siinäkään.
Ne muutama jk-kierros joissain tapauksissa kannattaa katsoa ja sitten uudistaa. Siksi on hyvä että laki sallii myöskin jk-hakkuut vaikka jotkut sitä tuntuvat vierastavan kovasti johtuen pääasiassa puuttellisesta luovuudesta metsänhoitoasioissa ja koneenkäsittelytaidoista. Ja jos joku saa vielä elantonsa jk-hakkuiden suunnittelemisesta niin vielä parempi. Semmoista metsänhoito tyyliä ei olekkaan josta ei epäonnistunutta esimerkki kohdetta löytyisi. Veikkaanpa että jossain vaiheessa tutkijoidenkin piirissä havupuu taimien kesä raivaaminen huomataan eniten levittävän juurikääpää kuusikoihin ja sitäkautta kirjanpainajat sitten myöhemmin iskee näihin käävän heikentämiin puihin.