Käyttäjän puutuomas kirjoittamat vastaukset
-
Höpö,höpö. Sahan paino merkkaa moottorisahoissa paljon, mutta raivaussahoissa ei muutama kilo tunnu missään ja jos tuntuu niin tod.näk. valjaitten säätö on pielessä. Jos vähänlaisesti sahailee eikä osaa säätää valjaita, suosittelen pojille raiva-raivaus veistä, siinä mieli lepää kun kulkee raivan kanssa taimikossa ja sitä voi käyttää myös tukikeppinä pahoissa paikoissa.
Kumpikin arton mainitsema saha oli käytössä mutta jostain syystä h545 vain varasahana. Oletko arto itse sahannut 560 sthiilillä koskaan? Ja väitän nopeudessa vähintäänkin pärjääväni, sen tiedän että se ei riittänyt että sahasi nopeasti vaan pitää sahata apinan raivolla, jotta pärjää. Samat rahat saa raksalta helpommalla.
225 v-Kliga tuplahampaaksi hyvin teroitettuna 560 stihliin ja xreeme valjaat on mielestäni paras yhdistelmä minne vain, missä raivata täytyy tehokkaasti. Ellei nyt viimeiseen 3vuoteen ole tullut jotain uutta ja kehittyneempää markkinoille, ei ole tullut sahaan koskettua nääs mhy.n huonojen taksojen takia eli todellisuudessa metsureista on ylitarjontaa.
Myöskin vanhat pohjavesipinnan tuntumaan ja allekkin kaivetut, metsittyneet hiekanottopaikat tuovat monimuotoista vaihtelua monotoniseen, kuivankaruun harjumaisemaan. Parhaat mäntytaimikot olen nuorenmetsänhoito töissä tavannut näiltä alueilta. Mukavan tasaisia alueita kulkea pohjaltaan. Tosin pohjavesi lampareisiin on upotettu huhujen mukaan kaikenlaista, auton romuista lähtien.
Kyllä oikeaan paikkaan osuneella ojituksella on saatu aivan uusi monimuotoinen metsätyyppi aikaiseksi ja lisäksi väitän että metsienmonimuotoisuus on ojituksen kautta kasvanut tässä maassa enempi kuin suojelemalla. Lisäksi sellaisessa paikassa on hyvä jalkaisen mukava kulkea ja saa ainutlaatuisia luonto kokemuksia. Olen ennakkoraivannut paljon tämänkaltaisia alueita. Miinuspuolena metsäojituksissa on että vesistöt ovat kärsineet peruuttamattomia tuhoja.
Paitsi jo teroittamalla kulunut v-klinga tupla hampaiseksi teroitettuna.
V-klingaa ei voita mikään.
Tää RED.hän vaikuttaa olevan askel parempaan suuntaan ylijäreiden/ pystykuivien hyödyntämiseen ja kasvatukseen kannustavan näkökulmasta.
Maillani saa metsästää kuka haluaa, ainut ehtoni siihen on se ettei estä muita myös metsästämästä siellä korvauksetta. Näin olen vastannut metsästysseuroille kun ovat kyselleet että saako sinun metsässä metsästää.
Vuosirengas poikkesi muista siten että siinä oli useassa kohtaa kevät ja kesä kasvu sekaisin paiseina ympäri rengasta ja oli säteittäin sekoittunut muutaman seuraavan vuosirenkaan kanssa. Eroittui hyvin koska 70 luvulla tehdyn ojituksen jälkeen vuosikasvut oli leveitä.