Käyttäjän puutuomas kirjoittamat vastaukset
-
Eikö juuri ammattiliitto ole ollut neuvottelemassa metsureiden puolesta näitä hävettävän pieniä tessin minimi palkkoja ym.korvauksia? Saisivat liiton miehet hävetä ja alkaa korjaamaan tilannetta.
Ely keskusten tai mikä lieneekään näistä ulkomaan työntekijöiden maahantulosta päättää, ei pitäisi antaa työlupia kolmansista maista tuleville työntekijöille jos perustelu on se että työ tulee halvemmaksi. Tekijöitä löytyy kyllä kotimaastakin paljon mutta kysymyksessä on surkeaksi ajettu palkkiotaso joka ei innosta hakeutumaan metsurin töihin.
Ja täällä arvoisa raati pohtii että miksi valtakunnan metsät ei enään kasvakkaan kuten ennen. Voin kertoa teille kaikille että suurin syy on hoitamattomissa taimikoissa ja nuorissa metsissä. Miksikö niitä ei hoideta? Ei ole ammattitaitoisia tekijöitä tarpeeksi, koska he ovat jo ajat sitten vaihtaneet alaa, huonojen työehtojen ja surkean palkkatason takia. Nyt nautitaan entisten tekijöiden työpanoksien tuloksesta. Tulevaisuudessa ei näy mitään merkkejä paremmasta, päinvastoin yhä huonompaan suuntaan mennään.
Lokan ja porttipahdan pohjallahan olisi käyttämättömiä turvevaroja. Jos kuivais, ottaisi turpeen tarkasti talteen ja nostaisi sitten taas vedet takaisin niin tulisi puhtaampia ja syvempiä tekojärviä. Tällähetkellähän siellä kelluu laajojaturvelauttoja ja paljon siellä olisi uppopuutakin koska pystymetsiäkin jäi laineiden alle. Veden alla puu säilyy parhaiten.
Anttonilta oikein osuva kommentti tilanteesta.
Tämä vahvistaa omat havaintoni. Suositus tiheydet on liian tiheitä. Paras keino tehdä taimikonhoito riittävän harvaksi on huolehtia siitä että jäävien puiden latvuksilla on vähintään metrin väli raivuun/ harvennuksen jälkeen naapuri puuhun. Minkään kepin kanssa siellä on aivan turha pyöriä. Puita täytyy hoitaa yksilöllisesti, jos meinataan saada kunnolla kasvava metsä. Pätee kaikkiin harvennuksiin tämä väh. Metrin väli naapuri puun latvukseen.
Mistä löytäisin sellaisen tutkimuksen jossa maapallon resurssit olisi kuvitteellisesti jaettu tasan ja paljonko sitten olisi se yhden ihmisen osa? Vanha totuushan on että vaikka näin toimittaisiin (että kaikki jaettaisiin tasan ja kaikki lisääntyisi vain kuolleitten verran) ei menisi kauaakaan kun tilanne olisi entisen kaltainen ja ylikkin, koska niin erilaisia ihmiset keskenänsä vain ovat.
Jos joku on sitä mieltä että ihmisiä on liikaa niin näyttäköön esimerkkiä poistumalla näyttämöltä. Me muut jäädään seuraamaan että lähteekö maailma menemään parempaan suuntaan.
A.E Järvisen elämänkertaa tuli mieleeni suositella palstalaisille lukemiseksi. Oli kovan luokan metsänhoitaja, mutta sitäkin enempi luontoihminen.