Käyttäjän puutuomas kirjoittamat vastaukset
-
Vakavasti harkitsen siirtymistä Norjan työmarkkinoille. Maassa käytännössä täystyöllisyys ja valtio tienaa energialla vuodessa sen mitä Suomella on velkaa. Suomen turvevaroja on verrattu Norjan öljyvaroihin, mutta mehän ei niitä käytetä jostain kumman syystä. Maalaisliittoa en ensimmäisenä tästä kehityksestä lähtisi syyttämään, aika pieni tekijä Euvostoliitossa.
Vastauksena ojien tukkimisesta johtuvaan puuntuotannon vähentymiseen on lisättävä oikea-aikaisia taimikonhoitoja yksinkertaisesti maksamalla metsureille kunnon palkkaa jolla voi rakentaa talot, perustaa perheet ja hankkia elatuksen metsästä kohtuullisella kuormituksella.
Pohjoispohjanmaalla on entisten hyvien siika ja muikku järvien syvänteet myös täyttyneet metsäojista tulleesta lietteestä. Näitä kalalajeja ei enään yksinkertaisesti ole siellä. Sitäkö kehitystä käpysonni ei pidä lainkaan huolestuttavana?
Kaikki ihmisen tekemät metsäojat mitkä valuttaa vetensä luonnon puroihin, jokiin, lampiin, järviin ja mereen pitää kiireesti tukkia pysyvästi, niin pitkältä matkalta luonnonvesialueesta lähtien että ei takuulla vuoda, ja ne maanomistajat jotka tästä toimesta kärsii taloudellisia menetyksiä, oikeutettava riittäviin korvauksiin tai valtion metsästä lohkaistava väh. vastaava vaihto tila kosteikoksi muuttuneen tilansa vastineeksi. Sillä tästä ongelmasta selvitään siihen pisteeseen että eipähän enään enempää sotkettais vesiä.
Kun eivät muuten puuta ostaneet niin tein osuussijoituksen minimimääräisenä. Tuleehan sieltä sätkätopan verran korkorahoja vuodessa ja lehti. Vain omaa aikaansaamattomuuttani en ole ottanut osuuksiani pois.
Metsäluonnostammehan saisimme ihmisavusteisesti huomattavasti monimuotoisemman, istuttamalla ulkomailta tuotuja puulajeja kuten douglaskuusia, mammuttipetäjiä ja onhan niitä muitakin hienoja puita vaikka kuinka paljon jotka menestyisivät kenties myös Suomen maaperällä. Säästöpuiden vaihtoehtona voisi olla että istuttaisi sopivaa erikoispuulajia aidattuna opastetaululla vähintään aarin alalle/ha, tietenkin kemeran täydellä rahoituksella. Mutta puihin räikeästi kohdistuva rasismi, on estämässä tätä monimuotoisuus kehitystä.
Nämä nykyiset maapuut ja kelo suositukset kyllä ymmärtää pitkän aikaa tehotuotannossa olleessa metsässä, mutta on vielä alueita olemassa jossa kohtuullisissa määrin maapuiden ja kelojen hyötykäyttö olisi suotavaa. Metsokin tarvitsee kituvien mäntyjen neulasia talvisin henkensä piteeksi. Senkin on Luoja järjestänyt siksi viisaasti, että eivätpähän turmele hyvä kasvuisten mäntyjen latvuksia hakomisellaan.
Sellainen hankintakauppatyyli olisi minunlaisille unelma että riitäisi se kun puut on kasattu kourakasoihin metsäpalstalle, ajourien varteen ja ostaja ostaisi ne siihen. Tietääkseni nykyisin ajokoneita on koneketjuilla muutenkin niukasti eli tahtoo olla täysi työ pysyä motojen perässä talvikautena muutenkin, että siinä ei ehditä enään hankinta hakkaajien puita ajelemaan lisäksi. Eli haaveeksi jääpi.
Hankinnalla olen joutunut tekemään siitä syystä että pystykauppaa ei ole syntynyt tai on kiire rahalle ja viimeisin syy on että en luota muiden tekemiin harvennuksiin enkä varsinkaan ylispuiden poistoon mikäli hyvä alikasvoskuusikko tuloillaan. Ajot oon saanu järjesteltyä urakoitsijalle vaikkakin se on ollut ehdottomasti haastavinta koko hommassa.
Väitän että Suomen läheskään vanhinta mäntyä ei kukaan ole vielä löytänyt eikä tule koskaan löytämäänkään. En näkisi tarpeelliseksi hakata enään viimeisiä lähes kirveen koskemattomia metsiä missään, missä niitä vielä on. Toki edellyttäen että yksityinen mo. saa suojelusta vähintäänkin kilpailukykyisen korvauksen, verrattuna tehometsätalouteen ja yhtä usein. Valtio nyt haaskaa rahat kuitenkin johonkin venäjä kauppoihin ym. ulkomaisiin energia sijoituksiin, että etenkin sille ehdoton hakkuukielto viimeisiin maamme luonnontilaisiin metsiin.