Käyttäjän puutuomas kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä näyttää metsähallitus hoidattavan urakoitsijoilla inarinkin metsiänsä, mutta tiet se on päästänyt kulkukelvottomaan kuntoon monin paikoin. Vaan mitäpä nuita hyvillä teillä jos ei oo puun ajoa tiedossa.
Asiahan on varmasti juuri niin kuin Kyrö tässä otsikon jutussa sanoo. No eipä haittaa, kun en onneksi omista Inarissa metsätilaa. Metsänhoito motivaatio on inarilaisilla tietenkin nollissa ja sen näkee metsistä, mutta niin on minullakin, entisellä metsurilla, alan surkeiden työehtojen vuoksi. Joutaa hävitäkkin semmoinen orjatyö mitä metsurin työ valitettavasti puhtaasti näinäpäivinä on. Toivon että tähän viimeiseen väitteeseen kommentoisi etupäässä alan nykyisyyden kokeneet metsurit. Pääosin omalla tilallaan ikänsä puuhastelleita ei lasketa tosi metsureiden ammattikuntaan.
Kanalintukannat tulee paranemaan tämän edellämainitun seurakunnan mailla ja se on varma asia se. Kuka osaa laskea metsän arvon virkistyskäytölle? Se voi olla yllättävän suuri. Etenkin jos seurakuntalaiset eivät enään viihdy tehometsätalouden runtelemassa seurakunnassaan ja muuttavat pois.
Ilmasto itkut on musiikkia maailman kalleimman ja vaarallisimman energiantuotanto menetelmän eli ydinvoima teollisuuden korville. Sillä itkulla saadaan myös lopulta tuhottua mm. kaikin puolin toimivat, kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvat energiantuotanto tavat. Kaikenlainen saastuttaminenhan tottakai pitää saada minimiin mutta onkai täällä maanpäällä vielä olemassa muitakin saasteita kuin hiilidioksidia ja metaania? Alkanut tuntumaan vähitellen että muitten saasteitten kanssa kyllä pärjätään mutta näitä kahta kun saatas jollakin verolla tai lailla vähemmäksi niin sitten pelastus koittaa.
Nykyisinhän tällä hiilinielu ja ilmasto dramatisoinnilla voidaan perustella vaikka minkälaisia aivottomuuksia, näköjään myös vesistöjen pilaaminen.
Käsittääkseni varastetuilla Suomen alueilla, nykyisen itärajan takana, tämä metsäojitus into on loistanut poissaolollaan eli vesistöjen kunto takuulla vähempi humuspitoisempi kuin täällä. Onkohan kukaan vertaillut/tutkinut asiaa silloin kun raja oli vielä auki? Jos tästä suuresta kansallisesta murheesta yritän löytää edes yhden hyvän puolen niin kenties se on tämä että luonnonvesistöjä ei ole itäkarjalassa juurikaan metsäojituksilla sotkettu.
Jos jk-hakkuun jälkeistä metsää voi luonnehtia peitteiseksi on puusto havaintojeni perusteella jäänyt aivan liika tiheäksi. Senhän pitäisi olla aukkoinen, harvahko ja valoisa metsä, jotta jatkuva taimettuminen onnistuisi.
Liian tiuhoja ja tasa ikäisiä on Suomen talousmetsät riistanhoitomielessä. Kyllä jatkuva kasvatus/ lakirajat ylittävä harvennus, sille soveliaalla pohjalla on parasta kanalintujen ja muidenkin riistaeläinten kannalta katsoen. Pääsee valo metsäpohjaan asti kasvattamaan marjoja ja pusikoita, syömä ja lepopaikoiksi metsän eläimille. Onnistui se puuntuotanto mielessä jaksollista paremmin, tai ei. Männyn kasvupaikoille jk.taas ei passaa mutta mielestäni näillä paikoilla olisi hyvä jättää etenkin mahd. kituiset ja vikaiset männyt säästöpuiksi (eikä tarvi olla ryhmissä) koska metsot tykkäävät juuri heikentyneiden mäntyjen neulasista. Eikä mikään metsän eläin niin tyhmä ole että lähtisi suojapaikkaa hakemaan karusta mäntymetsästä eli turhaa se on puhtaan männyntaimikon suojatiheiköt. Mänty ei kummoista suojaa tarjoa oli se tiheikkönä tahi ei.
Kyllä Hiitolanjoen vapautus nousulohien käyttöön on yksi suuripia ellei suurin ekoteko koko Suomenmaan historiassa. Jasperi osaa käyttää rahojaan ja vaikutusvaltaansa oikeisiin asioihin ja pelkästään senkin vuoksi olisi oikeus ja kohtuus antaa miehen rakentaa Inariin kunnollista majoitus kapasiteettia jos kerran on sellaisen puutteen kylässä havainnut (onhan Inarissa huutava asuntopulakin). Eikä se mikään erämaa paikka ole mihin hän hotelliaan kaavailee, mökkiä rannat täynä, joten siitä syystä ennestäänkin välttelen sitä seutua inarilla kulkeissani.
Sen ymmärtäisi jos hallitus olisi ottanut rahaa kaikilta tuloluokilta, maksukykynsä mukaan, suureen tarpeeseensa, mutta että juuri pienituloisimmilta ja ennestään huono-osaisimmilta, niin en parempaa syytä poliittiselle lakolle keksisi, kuin mitä nyt on. Miten me menestyvät metsänomistajat esim. osallistumme nyt valtion kurjuudesta pelastamiseen. Ei käsittääkseni mitenkään. Eletään kuin parastakin nousukautta ainakin sen perusteella miten valtio meitä kohtelee ja parhaiten pärjäävät täällä näköjään ihmettelee, että mitä ne nyt lakkoilee kun kaikki on hyvin.