Käyttäjän Puuntuottajat kirjoittamat vastaukset
-
Nyt luultavammin kaiken pakkojäsenyys/vapaaehtoinen jäsenyys veivauksien jälkeen metsänhoitoyhdistyksissä ei vieläkään ymmärretä, että maksun maksaa ne tulevassa, jotka oikeasti haluavat olla MHYn jäseniä tuntien saavansa jäsenyydestä hyötyä.
Nyt tämän päiväisen perusteella käytyäni paikallisessa MHYssä toiminnanjohtajaa tapaamassa todella huolestuin MHY tilasta.
Minulle jäi ihan outo kuva, kun vain ajatuksissa on ja puhutaan, paljonko jäsenmaksuja on saatu kerättyä ns. ”vapaehtoisesti” 🙂
Mietin, miksi MHYissä ei välttämättä ymmärretä sitä, että yhdistys ei ole yhdistystä varten, vaan metsänomistajia varten.
MHYn työntekijät on metsänomistajat ottaneet töihin sillä, että työntekijät tuottavat lisähyötyä Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille.
Tämän päiväisen jälkeen on pakko kyllä sanoa, siirtykää MHYt äkkiä tasamaksuihin kaikissa metsänhoitoyhdistyksissä kuin muissakin rekisteröidyissä yhdistyksissä jäsenmaksut on!
Jäsenmaksu ei ole tarkoitettu niin, että sillä kustannetaan toiselle metsänomistajalle metsäpalveluja. Sellainen ei toimi.
Jäsenmaksu kannattaa pitää muodollisen pienenä ja rahoittaa tehokkailla metsäpalvelujen tuottamisella yhdistyksen kulut. Silloin vain voi Mhy pärjätä ja metsänomistaja saada lisäarvoa Metsänhoitoyhdistyksen avulla.
Jäsenmaksu voi kattaa jonkin asteisesti tehokkaan hallinnon kuluja tasapuolisesti kaikille yhdistyksen jäsenille.
Kylläpä tuli tänään MHYssä käynnistä huolestuttavia piirteitä, kun näytetään luottavan siihen, että saadaan kerättyä rahaa ilman, että maksaja saa välttämättä vastiketta jäsenmaksulle.
Jos toiminta jatkuu näin, parina seuraavana vuonna mahdollisesti on odotettavissa suurta pakoa Metsänhoitoyhdistyksistä.
Yrittäkää MHYn hallinnot ja työntekijät tehdä Metsänhoitoyhdistykset tarpeelliseksi jäsenille.
Ilmaisia palveluja ei voi olla Suomessa!
Puuntuottajat 11.3.2015, 21:58Metsänhoitoyhdistyksestä eroaminen tulee olla helppoa kuin Mhy n jäseneksi liittyminen vapaaehtoisessa yhteisössä, muuten homma ei toimi.
Aikaisemmin Verohallinto keräsi jotenkin jäsenmaksuun verrattavan metsänhoitomaksut ulosottokelpoisina. Tätä ns. pakollinen metsänhoitomaksu ei enää ole, jonka verottaja keräsi Lakiin Metsänhoitoyhdistyksistä perustuen pakon kaltaisesti.
Tuolloin metsänomistaja merkittiin automaattisesti Mhy n jäseneksi kysymättä esimerkiksi metsää ostaneelta omaa tahtoa Mhy n jäsenyydestä. Tämän jälkeen verottaja hoiti vuosittain pakollisen metsänhoitomaksun keräämisen tilittäen lähes kokonaan Mhylle.
Välttämättä metsänomistaja ei edes tiennyt olevansa ”metsänhoitoyhdistyksen jäsen”, vaikka maksoi verottajan keräämän veroluontoisen metsänhoitomaksun joka vuosi. Laskussa luki: Metsänhoitomaksu ja vuosiluku. Maksun saaja Verohallinto.
Tämän jälkeen yhdistyksen jäseneksi merkitty pystyi eroamaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä, tämän perusteella ei kuitenkaan vuosittaisen pakollisen metsänhoitomaksun kerääminen ja maksaminen loppunut.
Voidaan sanoa, että Mhy jäsenyys oli ennen pakollista, kun joutui pakolla maksamaan verottajan keräämän metsänhoitomaksun, jota jotkut luonehti pakolliseksi Mhyn jäsenmaksuksi. Se oli sitä pakkomaksu aikaa, mitä kuitenkaan nyt ei enää ole.
Se miten ihmiset yhdistävät tämän pakollisen metsänhoitomaksun ajan nykypäivänä, ei tiedetä, ennen kuin vapaaehtoset jäsenmaksut on saatu kasaan.
Toivottavasti maataloustuottajien Mtk n vuonna 2014 tekemä Mhy kaappaus koplaus, jossa metsänhoitoyhdistykset liitettiin Mtk hon ei tee hirmuista vahinkoa metsänhoitoyhdistyksille jäsenyys katona.
Tiedottaminen Mhy ja Mtk jäsenyydestä Mhy n aikaisemmille jäsenille on ollut todella heikkoa. Jos tiedottamista on ollut, se on tehty taitamattomasti niin, ettei tiedottaminen ole tavoittanut metsänomistajia tai tiedottamisen kieli on ollut niin outoa, että sen ymmärtäminen on ollut vaikea metsänomistajalle.
Puuntuottajat 9.3.2015, 21:37Jos valtuutettu on valtuutettu edustamaan toista kaupan osapuolta, on hänellä juuri samat oikeudet kuin päämiehellä puuta myynneellä metsänomistajalla. Valtuutettu ei saa tuloksia käyttää ilman lupaa mihinkään ulkopuoliseen toimintaan.
Yleisin tapa puukaupan mittausmenetelmäksi on hakkuukone mittaus, josta puun myyjä ja ostaja sopivat puukauppaa tehessä. Yleensä sovitaan, että puunostaja puolen mittalaitteilla mittaus suoritetaan ja myyjä ei mittauskustannuksista erikseen maksa korvausta.
Tämä, että mittaus tehdään ostajan kalustolla, ei saa aiheuttaa haittaa puun myyjälle. Kaikki kaupan mittaustieto on yhteistä myyjälle sekä ostajalle. Mittaustiedoista ilmenee mm. tukkilistoittain puutavaran pituudet ja läpimitat.
Liikesalaisuuksia nämä mittaustiedot voivat olla, mutta puutavaran myyjälle ja ostajalle tulokset ovat yhtä julkisia molemmille.
Hakkuukoneen mittauslaitteiden kontrollitulokset, jotka koskevat ko. hakkuuta ovat myyjälle ja ostajalle.
Jos joku ostaja ei halua antaa tiedostona esimerkiksi tukkimittalistoja, voi kysyä, miksi ei myyjä puolelle mittaustulokset kuuluisi?Mitä tarkoittaa Maaseudun tulevaisuudessa maininta, ettei ”Kaikkea hakkuukoneen mittaamaa tietoa ei tarvitse luovuttaa, kuten saman hintaisten tukkien jakoa eri laatuluokkiin”?