Etusivu › Keskustelut › Puuntuottajat › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Puuntuottajat kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2
  • Puuntuottajat 21.4.2016, 22:30

    https://www.facebook.com/groups/poronhoitolaki/

    Liity jäseneksi.

    Puuntuottajat 25.6.2015, 21:00

    Hemputtaja:Eivätpähän ainakaan jatkuvan kasvatuksen mafiosot pääse perustamaan omia metsänhoitoyhdistyksiään kovin kevein perustein.

    Eikö olisi hyvä, että jatkuvan kasvatuksen Mafioosoilla olisi myös Metsänhoitoyhdistys Mafioosot ry, jos jäsenet ei voi Hemputtajan mielestä olla tasavertaisia ja samassa yhdistyksessä, jos oikein tuon viestin ymmärsin.

    Mafioosot toisi sitä kaivattua kilpailua, mutta lakiko senkin Mhyn kieltää.

    Ei kai se niin sentään mene, että laki tekee Mafioosot toisen luokan puuntuottajiksi, eikö he juuri tuota sitä arvokkainta 1 luokan puuta?

    Puuntuottajat 24.6.2015, 20:15

    Mielenkiintoisia kehittäviä kommentteja asiasta nimimerkeiltä Rane ja Puuntakaa 🙂

    Mistähän Rane on saanut rokotteen MHYläisyyteen .)

    Puuntakanen huutelee vain puuntakaa kuin joskus ennenkin 🙂

    Jos ei pakko ois olla nimimerkki. Kehittyskö palsta, jos nimillä tapahtus mielipiteiden vaihto? Jotenkin tuntuu, että nämä ei palvele keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia. Onko täällä asiasta keskusteltu. Olen huonosti seurannu ja ei jaksas läpi ruveta käymään sanojen vaihtoja. Metsäkupsan olen huomannu täällä olevan ja aina niin asiasta mukavasti tuoden sanomaa. Paljon on uusia nimimerkkejä varmaan tullu. Pöllöä kaipaisin tänne luomaan asiapohjaa kuin ennen joskus. Onkohan hän täällä?

    t. Puuntuottajat ja Santtu alias ***** *****,

    Puuntuottajat 5.6.2015, 15:06

    Nythän alkaa tulla jo kannanottoa ihan oikeasti metsänuudistamisen kannattavuuteen. ”Puuki” ihan asiata puhhuu, että istutus Pohjois-Suomessa on järkevää siirtää vuodella ensi syksyksi ennustetun myyrähuipun takia.

    Laskin, että, jos istutankin puolet puumärrästä eli 1250 kpl /ha. Niin kannattavuus nousee kovasti. Mitä ootte mieltä?

    Jos tekee ensiharvennuksen ottaen puita metsästä käyttöön muualle, ensiharvennuksessa saa melkosen osan metsänviljelykuluista. Monesti harvennukset maahan kaataen ensiharvennusvaiheeseen on järkevintä taloudellisesti, jos puita on liikaa kasvamaan tukkipuuksi.

    Miksi muuten istutetaan 2500 tainta pohjosessa hehtaarille mäntyjä. Tällainen tiheys ei vielä riitä luontaisen kaltaisen varjostuksen saamiseksi taimivaiheessa, että laatu istutusmetsissä paranesi.

    Istutustiheys tulisi olla puhtaassa istutusmännikössä noin 5000 kpl/ha, että auringonvalon varjostuksesta sivuilta olisi laatua parantava vaikutus. Pituuskasvua alussa myös tiheys parantaa ja sopiva varjostus auttaa löytymään hyvät kasvatettavat puut.

    Näin hirvillä ja poroilla olisi vara tuhota taimia, ettei metsät menisi kasvatuksellisesti liika harvoiksi. Mutta mikä järkevää?

    Puuntuottajat 4.6.2015, 21:56

    jatkoa edelliseen…
    Raportissa uusimmat tiedot korkeiden alueiden uudistumisesta

    Metla seuraa suojametsäalueen ja Pohjois-Suomen korkeiden alueiden metsien uudistumista kymmenen vuoden välein. Seurannan mukaan metsänuudistumisessa ei ole ollut erityisiä ongelmia suojametsäalueella eikä ilmastollisesti ankarilla, korkeilla alueillakaan.

    Ilmasto on ollut metsän uudistumiselle suotuisa 2000-luvun ensivuosikymmenellä. Myös lämpöolosuhteiden äärevyys on tasoittunut. Pohjoisten havumetsien uudistumista on auttanut myös tuhojen vähäisyys. Muuttuva ilmasto voi kuitenkin lisätä tuhoja, sillä lämpenemisen myötä erilaiset tuhosienet ja -hyönteiset voivat levitä aiempaa pohjoisemmaksi.

    Suojametsäalueen muodostavat Enontekiön ja Utsjoen kunnat kokonaisuudessaan sekä maastoon merkityt alueet Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnista. Alueen kokonaispinta-ala on 3,3 miljoonaa hehtaaria, ja metsätaloutta harjoitetaan noin 0,4 miljoonalla hehtaarilla.

    Lisätietoja:
    •Erikoistutkija Mikko Hyppönen
    , p 029 532 4420, mikko.hypponen(a)metla.fi
    • Erikoistutkija Ville Hallikainen, p. 029 532 4469, ville.hallikainen(a)metla.fi
    •Mikko Hyppönen ja Sisko Salminen (toim.) 2013. Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa. Metlan työraportteja 255

    Puuntuottajat 4.6.2015, 21:56

    Jatkoa edelliseen raporttiin 255….Metlan tutkimusten perusteella mäntyä voidaan suositella Lapissa kylvettäväksi kevät- ja alkukesän ohella myös myöhään syksyllä. Tutkimuksissa männyn myöhäissyksyn kylvö onnistui nykysuositusten vastaisesti hyvin. Tulokset ovat ainutlaatuisia ja poikkeavat lähes kaikkien aikaisempien tutkimusten tuloksista. Syyskylvön avulla voidaan pidentää kylvökoneiden käyttöaikaa.

    Poroista hyötyä ja haittaa

    Porojen laidunnus haittaa luontaista uudistamista Pohjois-Suomessa. Alustavien tulosten mukaan laidunnetuille alueille syntyy noin kaksi kolmasosaa laiduntamattomien alueiden taimimäärästä. Laidunnuksesta on haittaa etenkin korkeiden alueiden ja metsänrajaseutujen mäntymetsien uudistumiselle.

    – Poro voi myös edistää taimettumista muokkaamalla maata jäkälänkaivun yhteydessä. Metsätalouden kannalta olisikin toivottavaa, että uudistamisen alkuvaiheessa porot kaivaisivat uudistusalalla ja taimettumisen jälkeen pysyisivät sieltä muutaman vuoden poissa, erikoistutkija Ville Hallikainen sanoo.

    Puuntuottajat 4.6.2015, 21:54

    Aattelin, että asenteet johonkin perusteettomaan uudistamis käsityksiin olisi muuttunut asialinjaiseksi objektiiviseksi tarkasteluksi. Kuitenkin luettuani ”Puun takaa” kirjoitukset tähän kysymykseen, ei vaikuta siltä, että harkinta järkevään toimintaan olisi ensisijaista.

    Suomessa on kasvatettu kansaa, metsän kasvatus on yhteiskunnalle tehtävää tarpeellista toimintaa ja näin on toimittava metsänomistajien välittämättä taloudellisesta tuloksesta.

    Luulisin, että metsänomistajien olisi aika ruveta puuntuottajiksi, harrastelijoiksi tai luonnon suojelijoiksi.

    Pohjois- Suomen erityisolosuhteet ovat toisenlaiset kuin etelässä. Monasti tulee kysymys, onko puuntuottaminen Pohjois-Suomessa mitenkään perusteltua omistajan näkökulmasta.

    Hain googlella varsin, mitä löytyy. Sattu Metlan raportti nro 255 parin vuoden takaa.

    Julkaisu: Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa

    Metsäntutkimuslaitos (Metla) on julkaissut Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa -raportin. Se pohjautuu vuosina 2007-2011 tehtyihin tutkimuksiin, joissa selvitettiin pohjoiseen soveltuvia metsänuudistamisen menetelmiä ja etenkin männyn luontaista uudistamista.

    Raportti on monipuolinen männyn uudistamisen tietopaketti. Siinä käsitellään maaperän, kasvillisuuden, siemensadon ja poron laidunnuksen vaikutuksia luontaiseen uudistamiseen. Se sisältää myös artikkelit tervasroson torjunnasta ja metsänuudistamisen kustannustehokkuudesta.

    Jotta puunkasvatus olisi Pohjois-Suomessa taloudellisesti kannattavaa, metsänkasvatuksen kustannukset pitäisi saada mahdollisimman alhaisiksi.

    – Selkein kustannussäästöjen mahdollisuus on uuden puusukupolven perustamisvaiheessa. Säästöjä saadaan käyttämällä luontaista uudistamista silloin, kun se on mahdollista. Toinen kustannustehokas menetelmä on kylvö ja erityisesti konekylvö, erikoistutkija Mikko Hyppönen Metlasta kertoo.

    Puuntuottajat 30.5.2015, 09:44

    Osaavatko Mhyt ymmärtää vapaehtoisuuden ajan?

    Täällä muuttamien kirjoittajien mukaan vaikuttaa siltä, kuin kaikki Mhyt ei miettisi tulevaa. Jos jotku pyrkii nyt saamaan ihmisiä toistolla maksamaan, se ei johda kokonaisuuden kannalta hyvään lopputulokseen.

    Sellainen ennakoi tuleville vuosille vaikeuksia. Ihmiset pystyvät nykyisin seuraamaan, mitä Mhy maksu on ja sana leviää metsänomistajapiireissä, että maksua maksun takia, ei hyvä Mhyn kannalta.

    Tulevassa tosiaan näyttää tulevan markkinavoimienkin pakottamana tilanne, Mhyt joutuvat kaikki siirtymään pieneen tasamaksuun. Ei pakon kaltaisesti saada hyvää positiivista yrityskuvaa, vaan pilataan sitä ilmeisesti MTK järjestön manipuloimana.

    Puuntuottajat 30.5.2015, 09:38

    Jotnkin tunnustaa uskomattomalta, että joku Metsänhoitoyhdistys laittaa vain karhulaskun ilman saate kirjelmää ja vieläpä sellaiselle ihmiselle, joka ei ole ollut just Metsänhoitoyhdistyksen jäsen.

    Metsäkupsa on kirjoittanut asiasta aikaisemminkin hyvin, mutta onko sittenkin vielä joillain tarkoitus toimia kuin pakon aikaan?

    Puuntuottajat 15.5.2015, 16:57

    Nyt luultavammin kaiken pakkojäsenyys/vapaaehtoinen jäsenyys veivauksien jälkeen metsänhoitoyhdistyksissä ei vieläkään ymmärretä, että maksun maksaa ne tulevassa, jotka oikeasti haluavat olla MHYn jäseniä tuntien saavansa jäsenyydestä hyötyä.

    Nyt tämän päiväisen perusteella käytyäni paikallisessa MHYssä toiminnanjohtajaa tapaamassa todella huolestuin MHY tilasta.

    Minulle jäi ihan outo kuva, kun vain ajatuksissa on ja puhutaan, paljonko jäsenmaksuja on saatu kerättyä ns. ”vapaehtoisesti” 🙂

    Mietin, miksi MHYissä ei välttämättä ymmärretä sitä, että yhdistys ei ole yhdistystä varten, vaan metsänomistajia varten.

    MHYn työntekijät on metsänomistajat ottaneet töihin sillä, että työntekijät tuottavat lisähyötyä Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille.

    Tämän päiväisen jälkeen on pakko kyllä sanoa, siirtykää MHYt äkkiä tasamaksuihin kaikissa metsänhoitoyhdistyksissä kuin muissakin rekisteröidyissä yhdistyksissä jäsenmaksut on!

    Jäsenmaksu ei ole tarkoitettu niin, että sillä kustannetaan toiselle metsänomistajalle metsäpalveluja. Sellainen ei toimi.

    Jäsenmaksu kannattaa pitää muodollisen pienenä ja rahoittaa tehokkailla metsäpalvelujen tuottamisella yhdistyksen kulut. Silloin vain voi Mhy pärjätä ja metsänomistaja saada lisäarvoa Metsänhoitoyhdistyksen avulla.

    Jäsenmaksu voi kattaa jonkin asteisesti tehokkaan hallinnon kuluja tasapuolisesti kaikille yhdistyksen jäsenille.

    Kylläpä tuli tänään MHYssä käynnistä huolestuttavia piirteitä, kun näytetään luottavan siihen, että saadaan kerättyä rahaa ilman, että maksaja saa välttämättä vastiketta jäsenmaksulle.

    Jos toiminta jatkuu näin, parina seuraavana vuonna mahdollisesti on odotettavissa suurta pakoa Metsänhoitoyhdistyksistä.

    Yrittäkää MHYn hallinnot ja työntekijät tehdä Metsänhoitoyhdistykset tarpeelliseksi jäsenille.

    Ilmaisia palveluja ei voi olla Suomessa!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2