Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Lintujen ja muiden eläinten kantojen muutoksiin on vaikuttanut eniten maaseudun karjanpidon, peltoviljelyn ja asutuksen loppuminen, sekä jäljelle jääneen maatalouden menetelmien muutokset
Visakallon toteamus pitää täysin paikkansa monen lajin kohdalla. Hyvä esimerkki on vaikka räystäspääskynen. Lisäksi monen lajin kohdalla vaikuttavat olosuhteiden muutos talvehtimisalueilla, lintujen metsästys ja silkka tappaminen, ilmastonmuutos jne. Metsätalous vaikuttaa vain tiettyihin lajeihin.
Mitä tulee Jees h-vallan arveluihin siitä, että toinen maailmansota loi Suomeen niin paljon kolopuita, että tiaisetki levisivät niiden myötä, niin pidän teoriaa omaperäisenä, mutta tuskin totena.
Ja että pelastaaksemme tiaiset verkkopyynnin saaliiksi pitää meidän lopettaa avohakkuut. Onpa logiikkaa tuossakin.
Jees h-valta, ei ne töyhtötiaiset muuta sieltä kotimetsästä juuri muualle kuin hyvllä tuurilla sun ruokintapaikalle. Verkkopyytäjät sen sijaan verottavat montaa muuta lajia tuhoisasti. Ei tuhoa motot peltosirkkuja, ne menee ranskalaisten suihin.
Niin Puunhalaaja. Sinun havaintosi metsistä eivät taida olla kovin pitkältä ajalta.
Totta, kokemusasiantuntijuudessa en pysty kilpailemaan. Enkä kyllä muutenkaan ole minkään sortin asiantuntija, mikä kannattaa huomioida lausahduksiani tavatessa.
Tuo huomio metsien iästä on mielenkiintoinen. Siinä voi olla perää tietyissä tapauksissa. Toisaalta ymmärtääkseni yhtä lailla on perää siinä, että heikon koneellistumisasteen ja metsäautoteiden puutteen takia kauempana asutuksesta oli vielä erämaisia olosuhteita. Tällaisen mielikuvan voi saada vaikkapa jotain A.E Järvistä lukemalla. Paikkatietoikkunasta voi muuten tarkastella myös metsien ikää, ja sen perusteella ei synny sellaista kuvaa, että metsät olisivat erityisen vanhoja juuri nyt.
Selvästi suurin syy mielestämme on sopivien lahopuupökkelöiden puute.
Tuo on yksi ihan ilmeinen selittäjä toki. Kun viittasin edellä nykymallisen metsänkasvatuksen negatiivisiin vaikutuksiin, niin tuo on juuri sellainen. Niissä lahoavissa ja rämettyneissä metsissä joita moni niin kovasti kammoaa, on usein paljon sopivia kolopuita. Onkin tosi hienoa, että viimevuosien uudistuksilla (tekopökkelöt jne) talousmetsien luontoarvoja on yritetty parantaa.
Kannattaa puunhalajaajan huomata se, ettei puhdasoppiseen jatkuvan ksasvatuksen metsään synny lainkaan lehtipuuta, mikäli on uskomista Sauli Valkoseen.
En minä ole mikään fundamentaalinen jatkuvan kasvatuksen kannattaja. Naapurini tekee juuri rajan taakse avohakkuuta. Harmittaa, että se tapahtuu juuri nyt parhaimpaan pesimäaikaan, mutta noin muuten asia on tietysti ihan ok. Alue on talousmetsää ja kyseiselle paikalle avohakkuu on varmasti kustannustehokkain ratkaisu. Nätisti oli vielä erikseen merkattu säästöpuiksi isot haavat, lepät ja lehmukset. Minusta on hienoa, jos aktiiviset metsänomistajat pystyvät tuottamaan entistä enemmän puuta maillaan. Hienoa olisi myös se, jos samaan aikaan suojelupinta-ala lisääntyisi. Ensisijaisesti silmäilisin valtion maita, toisekseen lisäisin metson rahoitusta ja kolmanneksi luottaisin metsänomistajien kaupungistumiseen. Kun massit elämämiseen tehdän muulla kuin metsänmyynillä, on kynnys suojella omaa metsää tai hoitaa sitä varovaisemmin, huomattavasti matalampi. Rane2 tuossa edellä näkyy kommentoineen, että mikään ei riitä. Tuossa asiassa tuskin saavutetaan kovin helposti yhteisymmärrystä. Se mikä yhdelle näyttää valtavalta suojelumäärältä, ei ole sitä toiselle. Kumpikin mielipide on sallittu ja perusteltukin.
Vanhassa, hoitamattomassa metsässä elämä on hyvinkin rajoittunutta. Sieltä puuttuu sangen monia kasveja, eläimiä ja ns ötököitä, jotka luontoon kuuluisivat.
Jätkä, en nyt kyllä alkuunkaan ymmärrä mitä tarkoitat. Vanhassa hoitamattomassa metsässä on sellaisia lajeja, jotka ovat sopeutuneet siellä elämään. Taimikossa on toisenlaisia lajeja. Lehdossa on omat lajinsa, kuivalla kankaalla omansa. Ei lehdossa ole mitään vikaa, vaikka kehrääjä ei siellä pesikään. Samoin vanha kuusimetsä on arvokas, vaikkei se esim. valkoselkätikalle kelpaa.
Olemme Suomessa siinä siunatussa tilanteessa, että meillä on runsaasti esim. pajulinnulle sopivia elinympäristöjä. Töyhtötiainen ei valitettavasti kelpuuta samoja maisemia kotipaikakseen. Töyhtötiaiselle sopivat elinypäristöt ovat siis vähentyneet. Olisikin kovin onnellista, ainakin minusta, jos tuollaiset kyseiselle tiaiselle sopivat elinympäristöt lisääntyisivät. Tarkoituksenmukaista ei ole pakkosuojella koko Suomea, sehän lopulta johtaisi monimuotoisuuden vähenemiseen. Lehdot kasvaisivat umpeen, ei kukaan raivaisi hakamaita tai paahderinteitä.
Kyse on minusta mittakaavasta. Nyt meillä on tiettyjä elinympäristöjä liian vähän, siksi vanhojen metsien suojelu erityisesti etelä-suomessa on perusteltua. Toisaalta metsänhoitotapoja kehittämällä voidaan keinotekoisesti lisätä monimuotoisuutta. Pienimuotoisella puuhastelullakin tyyliin hakamaiden raivaus voi saavuttaa arvokkaita tuloksia.
”Kysymys kuuluukin, miksi ihmisillä ei ole oikeaa tietoa? ”
Timppa, mun on ainakin pakko sanoa, että minun on usein aika vaikea sanoa mikä tieto on oikeaa, tai oikeampaa. Mietitään nyt vaikka näitä avohakkuita ja luonnon monimuotoisuutta. Täällä palstalla joku hehkuttaa, että avohakkuu on parasta mitä metsälle voi tehdä. Sitten toisaalta meillä on tiedossa, että töyhtötiaiset ja monet muut leimallisesti vanhan metsän lajit ovat nopeasti taantuneet. Tutkija jos toinen on argumentoinut, että vanhojen metsien häviäminen olisi tähän syynä. Sinänsä ihan loogisen tuntuinen väite, vai mtä? Mitä tekee nyt normi kansalainen, uskooko se tuollaisia tutkijanplanttuja, vai empiiriseen kokemukseen perustuvaa metsänomistajan tietoa avohakkuun siunauksellisuudesta?
Minä itse uskon enemmän noita tutkijoita. Pidän esiinnostettuja ongelmia todellisina, uskon nykymallisen ja -laajuisen metsätalouden aiheuttaneen luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. En kuitenkaan pidä tiettyjen piirien esittämiä keinoja asian ratkaisemiseksi hyvin perusteltuina ja maanomistajia oikeudenmukaisesti kohtelevina.
”Oliko se juuri Espoossa, jossa kaupunki kaavoitti asuinalueita mutta koettaa ensin pakkolunastaa mo:lta puoli-ilmaiseksi maita rakennustonteiksi , jotka sitten myy moninkertaiseen hintaan rakennusliikkeille ?”
Pirkanmaalla on ihan tuore tapaus tuossa Tampereen kupeessa Lempäälässä. Lempäälän päättäjien asenne on ollut todella ikävä: https://www.aamulehti.fi/uutiset/maanomistajat-tuohtuivat-lempaalassa-kun-kunta-halusi-ostaa-maita-halvalla-vuoreksessa-is-ostoaikeista-luovuttu-200981592/
”Huonoja ovat ”Puunhalaajan” vertaukset. Ymmärtääkseni elintarvikelainsäädäntö on tarkoitettu kuluttajan terveyden turvaamiseksi. Minkälaisia mitattavia terveyshaittoja avohakkuu aiheuttaa?”
Minusta vastauksesi avaa mielenkiintoisella tavalla maailmankuvien eroja. Avohakkuitahan vastustetaan juuri siksi, että niiden uskotaan olevan niin turmiollisia ympäristölle ja sitä kautta ihmisen(kin) hyvinvoinnille. Avohakkuiden ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen välillä nähdään selkeä yhteys. Eliölajien sukupuuton kiihtyessä ihmisenkin pärjääminen vaikeutuu, näin ajatus kulkee.
En nyt siis ota kantaa tuon teesin todenperäisyyteen, kunhan koetan avata logiikkaa ajattelun takana.
”Jaa, että yhteiskunnan säädökset ja orjuutus ei ole tarpeeksi kattavaa kun vielä vihervasemmisto- ideologiaa puuttuu metsien holhouksesta?
Esim autoilu on laiha vertaus siihen, miten metsätaloutta saa sivulliset määräillä. Ne nähdyt ”tiedot ja taidot” jotka näitä raukkoja aatteen palossa ajavat, eivät vakuuta millään muotoa.”
Mehtäukko, yhteiskunta olemme me. Ei ole metsänomistajista tai puunhalaajista erillistä yhteiskunta. Yhteiskunnan päätöksentekoon kaikki ryhmät voivat yrittää vaikuttaa. Yhteiskunnan enemmistön parissa on ymmärtääkseni kasvamassa huoli luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta jne. Tästä voi seurata vaatimuksia, jotka vaikuttaisivat radikaalistikin omistajan asemaan. Metsänomistajien rooli on tuottaa keskusteluun sellaista informaatiota, jossa heidänkin näkökulmansa tuodaan esiin.
Kahden sekunnin miettimisellä keksin toisen esimerkin autoilun sijasta. Mietitäänpä elintarvikealaa. Kyllä on lakia, säädöstä ja määräystä monenlaista pienpanimon, ravintolan, leipomon niskassa. Aina kun joku saa tehtyä oivallisen oluen, niin eikös ole heti Pekka Puska vaatimassa kieltoja.
Herra Puska uskoo tietenkin olevansa hyvällä asialla. Ihan samalla tavalla avohakkuiden kieltämistä vaativa uskoo olevansa hyvällä asialla.
”Eli pidät hyönteisten tappamista hyvänä asiana.”
Minusta ihminen saa tappaa eläimiä. Asiallista käytöstä toivon hyönteistä kehittyneempien eläinten tappamisessa. Vastustaisin jotain naakantappamisen mm-kisoja, jos nyt joku sellaisen keksisi järjestää. Hyttysten tappamisen mm-kisoista en jaksa alkaa kohkaamaan, toivon vaan, että ihmiset löytäisivät jotain muuta tekemistä elämäänsä kuin moisessa asiassa kilpailemisen.
Joo,puunhalaaja oli varmaan vaatimassa hyttysentapon MM-kisojen kieltämistäkin.
Jaksan uskoa, että noin uuvelot tapahtumat kuihtuvat itsekseen pois yhteiskunnan muuttuessa. Hyttyset tappaa parhaiten tämä härveli: https://www.tokmanni.fi/liquid-electric-hyttyskarkotin-tayttopullo-5000204803754.html On muuten siunattu laite, saa nukkua yönsä rauhassa!
Kerran maistoin paahdettuja sirkkoja, ei ollut kyllä huonomman makuista. Tosi kiva jos noilla saadaan maaseudulle lisää tulovirtoja. Mutta toki puolestani fennovegaanit tai vastaavat saavat ihan vapaasti koettaa vaikuttaa lainsäädäntöön sirkkojen syönnin kieltämiseksi.