Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
”Puun tarjonnan vähetessä se nostaisi puun kantohintaa? Nyt puuta tarjotaan liikaa, joka estää hinnan nousun varsinkin kuitupuun kohdalla.”
Olen itse miettinyt ihan samaa. Samalla tavalla markkinoille vaikuttaa se, mitä vähemmän valtio puskee puuta sinne.
Edellä pohdittiin omien puiden tuotteistamista. Voihan metsää tuotteistaa vaikka näin: Luonnon monimuotoisuutta lisäävää avohakattua puuta. Moni täällä varmasti allekirjoittaa tuon mainoslauseen. Sitä en tiedä miten monelle kuluttajalle ajatus avautuu ja tuntuu houkuttelevalta. Samaa sopii tietenkin pohtia tuosta avohakkaamattomasta laudasta. Mitään väärää tällaisessa markkinoinnissa ei kuitenkaan ole. Jos kuluttaja haluaa ostaa tietynlaista puuta kalliilla, niin siitä sitten vaan.
En myöskään jaksa huolestua siitä, mitä harvennetulle metsälle tapahtuu 20 vuoden päästä. Voi olla, että maailma muuttuu siinä ajassa niin paljon, että aluetta ei tuolloinkaan avohakata.
Mahtaisikohan biodynaamisesti kasvatetulle puulle olla kysyntää??? Ei muuta kun innovoimaan…
Yksi sellutehdas lisää kansantaloutta miljardeilla ja ihmisillä on järkevää tekemistä, liikutaan oikeilla asioilla ja tehdään eikä puuhastella, eläinten punnitseminen ja mittaaminen ei tunnu yhtä järkevältä.
Aika vähän on sellaisia tutkimusaiheita, mitkä ei jonkun mielestä olisi joutavaa jaamistelua. Itse pidän jotain koppakuoriaisten mittaamista kuitenkin järkevämpänä touhuna kuin montaa muuta tutkimusalaa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005725278.html
<span class=”votsikko”>Rengastajan</span> ottamasta valokuvasta alkanut pöllögate ”korpeaa” Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimiston johtajaa Jari Valkamaa.
Valkaman mukaan olisi ensiarvoisen tärkeää, että rengastajien ja maanomistajien välillä vallitsisi hyvä luottamussuhde. Ilman maanomistajan lupaa pönttöjä ei saa viedä metsään, eikä rakentaa tekopesiä.
– Suhteet kannattaa pitää kunnossa. Se vie monta asiaa eteenpäin.
”Pönttöjäkään ei tarvita, oksahangat ovat niin voimakkaita ylälatvuksessa että siellä tintin pieni pesä pysyy hyvin.”
Ei pesi tintti oksanhangassa. Esim. peipponen kyllä pesii. Vanhalla haavalla on valtava arvo metsän monimuotoisuuden ylläpitäjänä, pesii monenlaista hyönteistä ja muuta mönkijää.
Tällaisen kesäasukkaan juhlahetki oli se, kun paikallinen kaivurikuski pihalla operoidessaan kehui asennettani puihin: Monet muut kaupunkilaiset mökkiasukkaat eivät kuulemma tajua kaataa puita talojen vierestä. Tuli ihan aikuinen olo.
Pöllön hyödyllinen asustuspaikka on hakkuuaukon säästöpuut tai reunametsän puut. On ruokapöytä heti alla.
Mulla odottaa pari pöllön pönttöä viemistä, ja nyt rajan takana olisi tarjolla tuore aukko. Onko kokemuksia tuosta, että hyväksyykö esim. lehtopöllö tuollaisen säästöpuun keskellä aukkoa pesäpaikaksi?
Monen muun seikan lisäksi tuossa uhanalaisuus hommassa unohtuu helposti, että jo ennen tuon ”piiskatermin” uhanalainen keksimistä noista uhanalaisista aika moni oli harvinainen, on aina ollut ja on sitä edelleen.
Totta. Termin uhanalainen sisältö ja laajuus voidaan ymmärtää monella tavalla. Itseäni kiinnostaa erityisesti ihmisen toiminnasta johtuva uhanalaistuminen, sillä siihen periaatteessa voisi koettaa vaikuttaa. Kun jonkin viherpeipon kanta romahtaa taudin seurauksena, niin minkäs ihminen sille voi?
En tunne esim. valkoselkätikan historiaa Suomessa. Tuntuisi kuitenkin loogiselta ajatella, että sen kanta on aikoinaan runsastunut ihmisen toiminnan seurauksena (kaskikoivikot). 1900 -luvulla ihmisen tapa käyttää metsää muuttui, ja se alkoi harvinaistumaan. Kannattaako nyt siis hirveästi nähdä vaivaa lajin eteen, kun sen esiintymisen paras piikki johtuu ihmisestä? Itse ajattelen, että kyllä kannattaa. En oikein ymmärrä sellaista fatalistista näkemystä, että kyllä luonto hoitaa, kun toisaalta samaan aikaan ihminen laajamittaisesti vaikuttaa luontoon. Jos ja kun ihminen pitää valtaosaa metsäpinta-alasta talouskäytössä, voidaan pienialaisesti myös ’keinotekoisesti’ lisätä luonnon monimuotoisuutta tietynlaisia elinympäristöjä suojelemalla ja elvyttämällä.
Tuossa klasin takanakin on kaistale kirveen koskematonta kalliometsää (n. 200 vuotiasta)
Hieno homma! Ongelma tässä edellä mainittujen tiettyjen lajien suhteen monasti on vain se, että puhumme nimenomaan kaistaleista.
Luulisin mieluummin, että mahdollinen lintujen harveneminen johtuu metsien ikääntymisestä.
Ymmärsinkö nyt oikein?, Olet siinä uskossa, että noiden metsäluonnossa uhanalaistuneiden lajien väheneminen johtuu metsien ikääntymisestä? En nyt ihan hahmota tätä logiikkaa. Edellämainitut uhanalaituneet lajit ovat nimenomaan vanhojen metsien lajeja. Miten siis olettamasi metsien ikääntyminen selittäisi näiden lajien vähenemisen? Onko tässä nyt taas joku kokemusasiantuntijuuteen perustuva juttu jota en tajua?