Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Olin eilen kaverin luona talkoilemassa, klo 10.30 – 19.00 kaadettiin puita, kasattiin oksat, vedettiin rangat pihan laidalle ja lopuksi pätkittiin ne pölleiksi. Vaikka kaiken aikaa joi, ei tarvinnut puoleen vuorokauteen käydä pusikossa.
5. Porojen kasvatus elinkeinona tulisi säätää vain saamelaisten historialistiseksi nautintaoikeudeksi.
Äärimmäisen huono ehdotus. Tämä siksi, että kysymys saamelaisuudesta on niin politisoitunut. Tietyn historiallisen kehityskulun seurauksena vain osa saamelaistaustaisista täyttää nykyiset kriteerit. On ihan hullua, että joku helsingissä asuva saamea puhumaton tyyppi joka ei ole koskaan käynyt pohjoisessa, on saamelainen, mutta sellainen kaveri jonka esi-isät on asunut aina lapissa, ei pääse rekisteriin, vaikka hän pystyy osoittamaan polveutumisen saamelaisista.
Minustakin porojen kasvatusta tulee huomattavasti rajoittaa, mutta tässä ei voida asettaa ihmisiä etnisen perimän perusteella kahteen luokkaan.
Lakialoite kannattaisi ehdottomasti laatia yhteistyössä. Eka versio tänne näkyville ja sitten kommenttia muilta.
”Tänään marketin parkkipaikalta bongattua: Seat Arona. Onnistunut muotoilu jne”
Ei ole isojen ihmisten auto tuo. Muuten siinä onkin sitten paljon hyvää.
Onnistuessaan jatkuvan kasvatuksen metsä kasvaa ja tuottaa paremmin kuin harsintametsät, mutta väistämättä heikommin kuin jaksollisen metsät ja on siis kuitenkin lopulta pelkää lahovikaista kuusikkoa toisin kuin jaksollisen metsät, joissa maapohjasta riippuen kasvaa myös enemmän tai vähemmän koivua ja mäntyä ja jotka nopeakasvuisina altistuvat vähemmän juurikäävälle.
Tästä olisi mielenkiintoista kuulla käytännön kokemuksia jatkuvaa kasvatusta pidempään harrastaneilta. Onko tuo kuusettuminen väistämätön kehityskulku, vai voiko asiaan vaikuttaa omilla toimillaan, esim. kaatamalla kuusia jo taimina tai massakokoisina? Mietin vaan sitä, että kun minä kaadan talon lähettyviltä nuoret kuuset aitatarpeiksi ja säästän lehtipuut, ei tuollaista kuusettumista synny. Onko joku syy, mikä estää jatkuvan kasvatuksen harrastajaa samallatavalla suosimasta tiettyjä lajeja?
En nyt siis väitä, että kuusten kaataminen olisi välttämättä taloudellisesti järkevin ratkaisu. Pikkuisen vaan kummeksun tuon kuusettumisen oletettua väistämättömyyttä.
Ei nuo ranskalaiset huippupelaajat kovin eurooppalaisen näköisiä ole. Luulisi että kyseessä on Afrikkalainen joukkue.
Siirtomaahistorialla lienee paljon tekemistä asian kanssa, erityisesti juuri Ranskan kohdalla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_unioni
Matka-ajossa pitää alla olla tuore ja varma matkantekijä.
Mun skeidalla on ajettu nyt 320 000 kilometriä….
”Niin ja toistan vielä aiemmissakin keskusteluissa mainitsemani ettei ikkunoita tänä päivänä juurikaan valmisteta ulkopuitteiltaan puusta vaan alumiinista. Joka kestää isältä pojalle ja vielä pojan pojallekkin. Miksi siis valittaa aiheesta joka on jo vanhan teknologian tuote? ”
Kakkosasunnon/kesäpaikan katto ja lattia ovat alkuperäisessä kunnossa. Tuntuisi siis hassulta alkaa suunnittelemaan tuohon liki satavuotiaaseen taloon alumiinisia ikkunoita.
Miten on käynyt niillä jotka on jo tehneet näitä jk-hakkuita jo pidempään vai onko heitä oikeasti olemassa ?
Kyllähän tässäkin ketjussa asiasta puhui eräs jonka suvussa on jo viidessä sukupolvessa kasvatettu metsä peitteisenä.
Mulla on ihan tien vieressä noin tusina isoa mäntyä, jotka säästyivät myrskyltä. Pitkiä ja oksattomia, osassa ei kaksimetrisen miehen kädet yllä ympäri. Ainakin järeyden puolesta nämä ilmeisesti olisivat laatupuuta? Kasvunopetta en osaa arvioida, mutta koska kyseessä on kuiva mäentöppärä, niin ehkä ollut hidaskasvuistakin.
Löytyykö noin pienelle erälle markkinoita? Sijaitsee etelä-Pirkanmaalla.