Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Yksilön näkökulmasta monimuotoisuuskehitys voi mennä ihan vastakkaiseen suuntaan. Minulle liituri oli vielä jokin aika sitten aika myyttinen hahmo. Noin vuosi sitten aloin ihan tosissani pyllistelemään metsissä. Löysin keväällä/viime talvena varmaan jotain satakunta puuta, joiden alla oli papanoita. En edes kaikkia yksittäisiä papanapuita ilmoittanut Inaturalistiin. Tuo kyseinen ohjelma on muuten se mikä mut innosti ihan uudelle levelille luonnon koluamisessa. Olen reilussa vuodessa tehnyt noin 3500 havaintoa erilaisista eliöistä, lajeja on löytynyt reilut tuhat. Appikseen ilmoitetut havainnot siirtyvät laji.fi sivulle.
En tiedä onko liituri miten harvinainen, tai miten sen kanta on kehittynyt. Mutta mielikuvani sen harvinaisuudesta on liki mullistunut. Toinen hyvä esimerkki on raidankeuhkojäkälä. Törmäsin keväällä esiintymään rajanaapurini mailla ihan vahingossa, oli ihan wtf fiilis. Kävin rinnettä keväällä tarkemminkin läpi ja pari muutakin sellaista puuta löysin, jossa se kasvoi. Nyt muutama viikko ihan huumorilla päätin tutkia yhtä kalliojyrkännettä noin puolen kilsan päässä mökistämme. Olen siitä kulkenut kymmeniä kertoja ohitse vuosien mittaan. Nyt kun sitten silmä kädessä katseli vähän tarkemmin, niin neljä! elinvoimaista esiintymää lisää. En tajua, miten en ole niitä aiemmin huomannut. Ehkä osaselitys on se, että en edes kuvitellut tuollaisia olevan talousmetsässä. Laji.fi -sivuston mukaan nuo oli ekat havainnot Urjalasta sitten 1960-luvun.
Arvostan tuon toimittajan ratkaisua. Ei pyydä yhteiskunnalta korvausta suojelusta, jää Metso-rahat toisten kohteiden ostamiseen.
Hommaa voisi kuitenkin kehittää vielä tuosta. Eli olisi hyvä, jos tuollaisetkin kohteet jotenkin saataisiin laskettua mukaan suojelutilastoihin. Nythän tuo menee tilastoissa talousmetsänä, vaikka käytännössä on suojelualuetta.
Toisekseen olisi hyvä, jos tuollaiset kohteet saataisiin mukaan sertien luontokohteisiin. Mikäli tuo voitaisin laskea mukaan sertin luontokohteeksi, voisi joku toinen sertiin kuuluva harjoittaa huoletta tehokasta ja järjellistä metsätaloutta, ilman että tarvitsisi jostain pierasta suojelualuetta mailleen. Tämä siis sillä edellytyksellä, että arvokasta suojelukohdetta ei tuollaisella tilalla ole.
Kirjoitin suoraan FSC:n suomen konttoriin ja kyselin lisätietoja tuosta linkin uutisesta. https://aijaa.com/4GAypn Minua kiinnosti tietää, että kuka siellä on mitannut ja mitä.
Käyty viestien vaihto oli vähän yllättävä. Kvi ilmi, että ei tuolla Helsingin toimistolla kavereilla ole mitään tarkkaa tietoa mitä tuolla tapahtuu. Ei ne käy katsomassa tuollaisia paikkoja. Jouduin tavaamaan viestit moneen kertaan enkä sittenkään ole ihan varma ymmärsinkö esim. termin ”toimijan auditoija” oikein.
Mutta siis ne jutussa mainitut mittaajat ovat olleet auditointiyrityksen edustajia, jotka valvovat että toimijat (firmat) toimivat sertin sääntöjen mukaan. Auditoijan nimeä ei mainittu, olisiko Tapio? Värriössä mitä ilmeisimmin gb:n ilmoituksessa oli kuitenkin jotain perää, sillä hakkuita ei ole käynnistetty. Toisin kuin esim. Sallassa?, jossa gb myös epäili sertin estävän hakkuut.
Jos haluaisin tietää mikä tarkkaan ottaen tuolla Värriössä on tilanne, niin ainoa joka voisi vastata, on puun ostajat. Ne tietävät miksi ne eivät ole ostaneet puuta, miksi se ei täytä sertin ehtoja.