Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Metsähallitus omistaa kolmanneksen Suomen metsäpinta-alasta mutta tekee avohakkuita vuodessa vain 18000ha.
Eli näin ollen mitään aivan valtavaa kansantaloudellista merkitystä ei ole sillä, jos metsähallitus vähentää entisestään avohakkuita?
Tuolla kuusessa ollaan pistämän linkin takana seisoo näin: – Mallissa huomioidaan koko ajan, että metsän täytyy jäädä sellaiseen tilaan, että se lähtee hyvin kasvamaan poimintahakkuun jälkeen. Hyödyllisten puiden lisäksi otetaan pois sellaiset puut, joilla ei ole kasvunedellytyksiä ja jotka eivät ole kaupallisesti hyödynnettävissä, Tahvonen kuvailee.
Tämä on mielenkiintoinen pätkä. Ensinnäkin siitä käy selville se, että yhtä lailla tässä mallissa saa kyytiä lepät ja pajut, ei varsinaisesti monimuotoisuus lisäänny. Toisekseen siitä käy ilmi jatkuva tarve metsänhoidolle. Tiettyjen vihreiden tahojen puheistahan saa käsityksen, että jatkuvassa kasvatuksessa vaan haetaan hyviä tukkeja metsästä ja tehdään isot rahat myymällä ne jollekulle Suomen sadasta tuhannesta puusepästä. Nyt kuitenkin metsässä pitääkin tehdä hoitotoimenpiteitä säännöllisesti, ja tämä taas nostaa kustannuksia, ja asettaa kyseenalaiseksi sen väitteen, että jk olisi metsänomistajalle tuottavampaa.
Todettakoon lopuksi, että minusta jk on edelleen varsin ok ja pidän hyvänä asiana, että se väistämättä lisääntyy.
Mutta huomaatteko itse, miten palstalla joku vähänkään erilailla ajatteleva teloitetaan justiinsa.
Tätä palstaa pitää lukea valikoiden. Osa esitetyistä ajatuksista vihreästi ajattelevien motiiveista, lahopuun määrästä ja merkityksestä jne jne ovat ihan typerryttäviä, ja ehkä ne onkin esitetty tahallaan vähän kärjistäen. Sen sijaan täältä saa ihan erilaisen (ja uskottavamman) kuvan kaikesta mikä liittyy talouteen ja kannattavuuteen, kuin mitä saa jotain vihreämpiä sivustoja silmäilemällä.
Koskeeko tuo kasvukauden päättyminen kaikkia puita?
Kun vasoja ei saada , ei ammuta aikuisiakaan eli siinä vaihessa pistetään pyssyjä naulaan
Ajatuksesi siis on, että jos tulee saaliiton vuosi, niin seuraavana vuonna ei kiinnosta lähteä enää yhdessä porukalla metsälle? Ei kiinnosta enää tulistella ja jutella tuttujen ihmisten kanssa, ei kiinnosta järjestää yhteisiä juhlia.
Minä ihan oikeasti kummeksun tällaista uskomusta. Valtaosassa kertoja kun käyn koskikalassa, jää iso taimen/muu saalis saamatta. Silti vuosi toisensa perään jaksaa edes yhdeksi viikonlopuksi raahautua koskia kiertämään sisarusten kanssa. Väitän, että on muitakin kalastajia, jotka jaksaa luonnossa liikkua, vaikka saaliin kanssa on vähän niin ja näin.
Yhtä lailla moni jaksaa lähteä metsojen ja teerten perään, vaikka saalista ei tule välttämättä lainkaan. Joten miksi ihmeessä hirvihomma olisi erilainen? Hirvestyksen mentaalimaisema toki osin muuttuisi. Nyt jotkut tuskailee sen kanssa ehtiikö kaikki luvat käyttää. Tuossa harvemman kannan tilanteessa saaliin arvo olisi huimasti suurempi. Jos porukka ampuu vaikka yhden hirven vuodessa, niin kyllä piisaisi selkääntaputtajaa ja naukuntarjoajaa.
En siis mitenkään pysty uskomaan, että hirvimiehiksi olisi valikoituneet kaikki paukkuaddiktit. Minä uskon, että hirvestäjät nauttivat luonnossa liikkumisesta ja yhteisestä puuhailusta siinä missä muutkin. Ja jos ei niin ole, niin Annelilla on tuossa edellä ihan toimiva ehdotus, jolla homma hoituu.
Eiköhän nämä metsästäjät tarjoa työtä ja toimeentuloa + verotuloja ihan kohtuullisen paljon . Keskimäärin metsästäjä uhraa harrastukseensa n. 1000 € vuodessa.
Tämä on hieno asia. Lisäksi metsästykessä on suuri määrä muita hienoja asioita, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia arvoja. Se kysymys josta ollaan erimieltä on se, että voidaanko nämä samat asiat saavuttaa huomattavasti pienemmällä hirvimäärällä? Itse en osta sitä ajatusta, että metsästäjät heittävät heti torrakot nurkkaan, jos saalista ei tule yhtä paljon kuin mennävuosina.
Olisiko kyseisiä harrastuksia rajoitettava , kun ne korottavat vakuitusmaksuja?
Mielenkiintoista pohdintaa, jolla ei tosin ole mitään relevanssia tämän asian suhteen. Kyllä me voidaan säästösyistä vaikka kieltää salibandyn pelaaminen, mutta ei tuosta kieltopäätöksestä voi vetää mitään korrelaatiota siihen, kuinka monta hirveä per hehtaari pitää metsässä olla.
Jos tätä nyt oikein vielä vääntelee, niin mietitäänpä heroiinia. On vähän erinomaisen kriminaalia vetää heroiinia puistossa tai missään, saati sitten kaupitella sitä kylän mummoille. Huumeet aiheuttavat paljon kustannuksia yhteiskunnalle, nollatoleranssia valvoo viranomaiset. Joten eikö samalla tavalla voisi perustella, että hirvet tulee kriminalisoida ja viranomaisten valvoa rajalla, ettei yksikään jalallaan valtakuntaan astele?
Tämmöistä pohdintaa on helppo esittää.
Nyt kun asiaa vielä miettii, niin aloitteesta kannattaisi tehdä niin rajattu kuin vain mahdollista. Eli ei sanaakaan metsäpeuroista tai poroista, sillä keskeisin ongelma on hirven ja valkohäntäpeuran määrä.
Pitäisi myös tarkkaan miettiä, että miten lakeja haluttaisiin muuttaa? Onko tavoitteena kirjata lakiin, että kanta ei saa olla suurempi kuin vaikka 1 per tuhar hehtaaria? Vai pyritäänkö muuttamaan systeemiä jolla kannasta päätetään, ottamatta kantaa tarkkaan jäävään lukumäärään. Tässä on monta eri tapaa edetä, toivottavasti asiasta innostuu joku jolla on hyvä kokonaisnäkemys asiasta.
Olin eilen kaverin luona talkoilemassa, klo 10.30 – 19.00 kaadettiin puita, kasattiin oksat, vedettiin rangat pihan laidalle ja lopuksi pätkittiin ne pölleiksi. Vaikka kaiken aikaa joi, ei tarvinnut puoleen vuorokauteen käydä pusikossa.
5. Porojen kasvatus elinkeinona tulisi säätää vain saamelaisten historialistiseksi nautintaoikeudeksi.
Äärimmäisen huono ehdotus. Tämä siksi, että kysymys saamelaisuudesta on niin politisoitunut. Tietyn historiallisen kehityskulun seurauksena vain osa saamelaistaustaisista täyttää nykyiset kriteerit. On ihan hullua, että joku helsingissä asuva saamea puhumaton tyyppi joka ei ole koskaan käynyt pohjoisessa, on saamelainen, mutta sellainen kaveri jonka esi-isät on asunut aina lapissa, ei pääse rekisteriin, vaikka hän pystyy osoittamaan polveutumisen saamelaisista.
Minustakin porojen kasvatusta tulee huomattavasti rajoittaa, mutta tässä ei voida asettaa ihmisiä etnisen perimän perusteella kahteen luokkaan.