Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Puustopääoman kasvattaminen tukkipuuksi sopisi hyvinkin palkita hiilivarastomaksulla.
En näe ollenkaan huonona asiana tällaisia pohdintoja. Maksetaanhan monimuotoisuudenkin turvaamisesta.
Onko kellään ihan tuoreita kokemuksia näistä metsärahastoista? Onko edelleen tuotot laskussa? Erityisesti kokemukset OP:sta kiinnostavat.
Jos metsärahastot on huono sijoitus, niin millaiseen indeksirahastoon kannattaisi rahaa juuri nyt lykätä?
Pukki, itse huomioin tämän kohdan johtopäätöksistä: ”Suojavyöhykkeillä on useita eri tavoitteita, jotka voivat – ja joiden myös tulisi – painottua eri tavalla eri rantajaksoilla. Siksi kiinteäleveyksiset suojavyöhykkeet eivät välttämättä ole ekologisesti paras, eivätkä kustannustehokkain vaihtoehto vesi- ja
rantaluonnon luontoarvojen turvaamiseen. ”Selvää toki on, että raportissa puhuttu 30 metrin vyöhyke olisi monimuotoisuudelle parempi kuin jokin parin metrin kaista. Yhtä selvää on se, että taloudellisista syistä ei ole syytä odottaa kaikkien omistajien tällaisia leveitä vyöhykkeellä jättävän.
Urjalassa oli syksyllä MTK:n järjestämä peurailta, siellä asiaa pohdittiin monelta taholta. Kävi minulle uutena asiana ilmi sekin, että vasta muutaman vuoden LUKE on ollut mukana kantaa arvioimassa. LUKEn mukaantulon myötä tiedot ovat tarkentuneet ja kannan todellinen koko on tajuttu paremmin.
Sorakentälle vaikea ennustaa mitään, mikä lie. Siihen kohtaan ei kannattane montaa euroa investoida, tulee mitä tulee jos on tullakseen.
Voisiko alue toimia paahdeympäristönä? Ainakin Pirkanmaalla metsorahaa on paljon käyttämättä, jos hyviä kohteita vaan löytyisi. Mm. täällä kuvaus paahdeympäristöstä. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38356/SY_26_2008.pdf Vaikka alue ei vielä kriteerejä täyttäisi, niin siitä ehkä voisi kehittyä sellainen?
Lisääntynyttä puun vientiä Ruotsiin tai muualle on esitetty keinoksi nostaa puun hintaa. Samoin tehdasinvestointien arvellaan näin vaikuttavan, kun samalla puuerällä on enemmän ottajia.
Eikös periaatteessa samalla tavalla vaikuta kaikenlainen luontopiiperrys? Mitä enemmän kaupunkilaiset nuoret metsänomistajat hoitavat omaisuuttaan muut kuin talousarvot edellä, sitä vähemmän heidän metsistä tulee puuta markkinoille. Tämä taas parantaa niiden omistajien asemaa, jotka pyrkivät maksimaaliseen puuntuottoon.
Eli ei väliä meneekö naapurin puut Ruotsiin vai jääkö ne pystyyn, vaikutus on sama.
Se vielä unohtui halaajalle kirjoittaa, että ei se ole noissa tuulenkaadoissa ja konkeloissa merkityksetöntä, että edes joskus muistaisi kypärää käyttää.
Kypärä on aina päässä. Tänään posti toi kotiin metsäkustannuksen kaupasta Mikko Riikilän Sahaamaan -teoksen. Tuon opuksen kun tavaan ajatuksen kanssa läpi niin, niin rupeaa homma ehkä humanistiltakin sujumaan uskottavammin.
Lintumies, riittääkö tuo 10 senttiä esim. hömötiaisen kolopesää silmälläpitäen?
Tuossa linkkaamassani WWF:n tutkimuksessa on monia hyviä ideoita monimuotoisuuden huomioimiseen. Monet niistä ovat kyllä jo sen kokoluokan toimia, että moni joutuu miettimään myös taloudellisuusnäkökulmaa.
Suojavyöhykkeistä raportissa runoiltiin minusta juuri kuten joku edellä jo sanoi, eli että parasta olisi tilanteenmukainen toiminta. Kategorinen tietyn metrimäärän noudattaminen ei ole järkevin ratkaisu. Lisäksi pitää vielä painottaa sitä, että eihän suojavyöhykkeillä tavoitella vain rehevöitymisen estämistä. Näin ollen avohakattu mutta muokkaamaton kaistale ei automaattisesti ole paras ratkaisu.
Teköpökkelöistä kyselisin samaa kuin tamperelainen yllä. En ole itse uskaltanut alkaa tukkipuukokoista koivua sahaamaan pään päältä, on jäänyt pökkelöt aika lyhyiksi. Yhden pitkän tein vahingossa kun katkaisin tuulenkaataman männyn, se poukkasi pystyyn ja tuli komea korkea tekopökkelö.
Tuuli Luukas muistelee samoja aikoja, äänenlaatu tosi huono ikävä kyllä:
https://www.youtube.com/watch?v=6NxOeJ7yhvY
Hakkuualueen ja vesistön välinen suojakaista toimii muuten parhaiten silloin, kun jätetään metsäkaistale rantaan ja suunnilleen yhtä leveä käsittelemätön maakaistale ennen muokkausalaa. Sen vaikutus on parempi kuin vesistön ja aukon väliin jätetyn leveän metsäkaistaleen. (Sitä oli vaatimassa taannoin joku luonnonsuojeluhenkilö kirjoituksissaan ; en nyt muista kuka).
Suojavyöhykkeistä on ollut juttua ainakin täällä, sivut 9 – 27. https://wwf.fi/mediabank/10977.pdf