Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Vihreillä on nyt todellinen vaara revetä kahtia city- ja salo-siipeen.
Silmäilin tänään hyvin nopeasti uunituoretta maaseutuvihreiden aviisia. Siellä sanottiin metsäpolitiikan kohdalla, että yksityisen metsänomistajan vapaudesta valita metsänkasvatustapansa täytyy pitää kiinni. En tiedä ovatko kaikki cityvihreät samoilla linjoilla? Metsähallituksen kohdalla puhuttiin jatkuvasta kasvatuksesta pääsääntöisenä ratkaisuna.
Planter, olin tuossa linkin peuraillassa paikan päällä. MTK:n kunniaksi voi sanoa, että ne järjestivät tilaisuuden ja ainakin siellä kaikki MTK-tyypit vaativat voimakkaita toimenpiteitä.
Annelin ehdotukset voisi mennä paremmin läpi kuin omani. Metsästäjät kun tahtovat pitää kiinni seurarakenteesta. Tuossa mallissa se säilyisi.
Jos sulla Planter on yhtään intoa niin laadi se aloite! Tee se huolella ja pistä luettavaksi muille kiinnostuneille ennen julkaisua. Mitä enemmän sitä hioo sen parempi. Vaikka se ei saisi riittävää määrää allekirjoituksia, herättäisi se kuitenkin osaltaan keskustelua ja loisi painetta.
Mikä olisi mahdollisen kansalaisaloitteen sisältö?
Vaihtoehtoja:
1. Metsästyksen vapauttaminen samaan tapaan kuin villisialla.
2. Metsästykseen vaadittavan pinta-alan radikaali pienentäminen. Tämä mahdollistaisi aktiivisten maanomistajien toiminnan.
Eikö hätätilanteessa Jouko Ahola voisi esittää Ranea? Lentäisi ne suksetkin komeasti.
Some on tehokas tiedonvälitystä. Foorumilaisista varmasti osa kuuluu sellaisten kuntien puskaradioihin, joissa peurat on ongelma. Sinne vaan infoa moneen kertaan. Lisäksi metsälehti tekisi jutusta varmasti uutisia, jotka leviäisi muihinkin lehtiin. Lehdistötiedotteita voi myös tehdä!
Kyllähän metsänsä keskellä asuva ja siellä työskentelevä ymmärtää linnuista, oravista ja monimuotoisuudestakin vähän luonnon läheisemmin kuin kirjanoppineet.
No ei tuo nyt mikään automaatio ole. Joissakin tapauksissa noin, joissakin ei.
Supikoirien, minkkien ja ehkä haukkojenkin lisäksi pitää mainita tässä yhteydessä varislinnut. Asia jakaa luontoihmisiä, itse näen positiivisiakin puolia esim. tuossa naakan pyynnissä.
Jos lintujen kantojen kehitys kiinnostaa enemmän, niin tässä on mielenkiintoinen linkki: https://lintulehti.birdlife.fi:8443/pdf/artikkelit/1833/tiedosto/Linnut_VK2012_062-081_Maalinnusto_artikkelit_1833.pdf#view=FitH
Sinitiaisen yleistyminen on huikea tarina, se rupesi levittäytymään maahamme vasta 1800 -luvun lopulla. Viime kesänä sen pesintä onnistui erinomaisesti. Laskin viikonloppuna yhdestä pihakoivusta vajaan 30 sinitiaista, ja yhteensä niitä oli paljon enemmän. Ruokinnalla saattaa käydä jopa satoja sini- ja talitiaisia. Hömötiaisia käy yksi…
Sinitiainen on kulttuurilintu, sen tai vaikka pikkuvarpusen yleistymisestä ei voi päätellä mitään metsien monimuotoisuudesta.
Minua on monesti hämmentänyt väitteet, että joidenkin lintukantojen väheneminen johtuisi metsien raivauksesta.
Visakallo, tästä on varsin tuoretta tutkimusta riistalintujen osalta. Riistalintuja on eniten siellä missä sopiva latvuspeittävyys ja toisaalta myös alle viiden metrin korkuista kasvustoa. Siellä on suojaa pedoilta sekä säältä.Onhan siihen lintukantojen muutokseen muitakin syitä kuin metsäluonnon muutoksista johtuvat.
Puuki, juuri näin. Ei räystäspääskyn kannan romahtaminen johdu avohakkuista. Monen lajin kohdalla suurin vaikuttava tekijä lienee muutokset talvehtimisalueiden luonnossa ja toisaalta pyynti/salametsästys
Nyt luulisi olevan helppoa kohdistaa lisää lupia niille alueille, joilla on paljon metsä- ja liikennevahinkoja! Paikallisesti tiedettänee myös kesä- ja talvilaitumien sijainnit, eli lisää lupia pitää saada sinne, mistä taimikkovahinkoja talvella aiheuttavat vahinkohirvet tulevat.
Jos tuollaisiin talvehtimispaikkoihin myönnetään lisää lupia, siellä myös todennäköisesti ammutaan sinne siirtyvät hirvet. Sitten ei keväällä enää olekaan hirviä palaamassa kesäalueille. Mistä seuraa se, että sitten ei syksyllä ole ammuttavaa.
Jotta kaikkialla pysyy tietty minimimäärä hirviä, pitää jossakin hyväksyä isot hirvilaumat ja metsätuhot. Näinhän se menee.
”Esimerkiksi Ranuan eläinpuistossa pääsee näkemään hirven elävänä. Sen pitäisi riittää jokaiselle suomalaiselle. Ainakin metsänomistajalle.”
Viimeksi näin hirven kun otin olutta patiolla syysauringossa, meni peräkärryssä komeasti kohti lahtivajaa. Oletettavasti oli yksi neljästä hirvestä jotka ovat lähimaastossa pyörineet.
Mietin että miksi metsähallitus hakkaa aukoksi hyvässä arvokasvussa olevia metsiä, kun valtio saa lainaa nollakorolla. Ihmetyttää kovasti.
Ei kai tuohon muuta selitystä ole kuin ihan liian korkea tulostavoite.
En allekirjoittanut aloitetta avohakkuiden kieltämisestä valtion metsissä. Järkevämpään ratkaisuun voitaisiin minusta päästä pudottamalla tulostavoitetta. Tai vielä parempi jos koko asema liikelaitoksena lopetettaisiin ja yhteistä omaisuutta hoidettaisiin laajemmalla arvopohjalla.