Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Meillä on omenapuun viereiseen katajaan viritetty automaatit ja talipötköt. Automaattien yhteistilavuus n. 20 litraa. Uskaltaa olla parikin viikkoa pois, ei lopu kesken ruoka. Erilaisia pötköjä reilu puoli tusinaa yhtäaikaisesti tarjolla.
Ruokinnalla käy käpytikkoja ja harmaapäätikkoja, mustarastas, tiaisia neljää sorttia sekä punatulkkuja. Pihassa lisäksi talven aikana käynyt varis, harakka, närhi, puukiipijä, korppi, Urpiainen, palokärki ja keltasirkku.
Viherpeippo, pyrstötiainen, töyhtötiainen, pikkutikka ja valkoselkätikka eivät tänä talvena ole näyttäytyneet.
Olen kyllä eri mieltä tuosta Suomen edusta. Kaikki toimijat toimivat vilpittömästi sen puolesta, mitä pitävät Suomen ja suomalaisten etuna. Kiehtovaa tässä on juuri se, miten erilaiset sisällöt tuo termi eri tahoilla saa.
Ei ole muistikuvia 70-luvun nostalgisen vaatimattomista jouluista. Koetan kuitenkin nyt aikuisiällä kompensoida, vietämme joulua vajaa sata vuotta vanhassa torpassa. Eilen illalla kun katsottiin infrapunalämpömittarilla kamarin oven vierestä huovan takaa, niin pakkaslukemia näytti. Olin kovasti tyytyväinen, nyt on sukulaislapsille eläkepäivillä kerrottavaa entisajan kovista oloista.
Noin muuten on ollut yhtä juhlaa. Lunta, täysikuu, lämpöä hohkaava leivinuuni, jossa on paistunut kinkku ja kaskinauriit. Olen mättänyt napaani täytettyjä munanpuolikkaita, tutustunut Pyynikin käsityöläispanimon osakaspaketin jouluoluisiin. On portviiniä, kuusi omasta metsästä, saunassa isän tekemä vihta. Lahjaksi tuli kavereilta Nauvon limppu ja varpuluuta, täydellisiä lahjoja jouluhyggeilijälle.
Pihalla on linnuille viritettynä koko arsenaali: neljä automaattia, puolen tusinaa tali- pähkinätankoa, rusinoita mustarastaille sekä siikko, joka ei kiinnosta ketään. Kaikki keltasirkut ovat peurojen ruokintapaikalla viljaa syömässä, ei paljon hikiset lyhteet kiinnosta. Noin tusina lajia ruokinnalla käy, mm. Harmaapäätikkapariskunta. Huomenna kaikki lapset perheineen kokoontuu vanhempien luo, perinne sekin.
4h-proggigsena junnuna kasvatin taimia. Muistaakseni oli ihan kamalaa puuhaa, onkiminen kiinnosti enemmän. Nyt tuo voisi olla ihan mielenkiintoinen projekti.
Olen ollut taloyhtiön hallituksessa pitkään. Yhtiölainaa ei ole. Hallitus pystyy omalla toiminnallaan aika paljon vaikuttamaan asioihin. Esimerkiksi pitää nopeasti reagoida jos joltakulta rupeaa jäämään maksut hoitamatta. Pitää heti uhata haltuunotolla, ja jos se ei tepsi, niin oikeasti ottaa haltuun ja pistää vuokralle. Ainakin osassa maata vuokraa voi pyytää sen verran, että saa vastikkeet ja lainat hoidettua.
Tällaisia maksuongelmia on helpompi ratkoa kuin koettaa saada ulos häirikkövuokralaisia, varsinkaan jos talon muut asukkaat ovat flegmaattisia. Kettumaisin on tilanne, jossa vielä asunnon omistajaakaan ei kiinnosta vuokralaisten elämä.
Toki noinkin, mutta siinä piileekin se paha ongelma. Jos Suomen metsien hoito yhä tästä pilipalisoituu, voimme jättää hyvästit uusille metsäteollisuusinvestoinneille.
Palaan vielä tähän teemaan, visakallo. Äänekosken lisäksi tullee jotain muutakin tehdashässäkkää. Nämä luovat lisää kysyntää. Kuvitellaanpa sitten, että kymmenen vuoden päästä puun tarjonta rupeaa oikeasti vähenemään (mihin en välttämättä itse usko). En pidä todennäköisenä että firmat reagoivat asiaan sulkemalla tehtaat oikopäätä. Jos maailmalla on kysyntää tuotteelle, ollaan valmiita maksamaan raaka-aineestakin enemmän, tai koetetaan tuoda sitä ulkomailta.
Pidemmällä tähtäimellä tilanne sitten toki palautuu ennalleen. Jos puuta on vähemmän tarjolla, kannattaa ehkä vanhimpia tehtaita ajaa alas tai olla tekemättä uusia. Tällöin taas puun kysyntä vähenee ja hinta laskee.
Puuta myyvän metsänomistajan kannalta puunhalailun lisääntyminen ja sitä myöten raaka-aineen tarjonnan yllättävä väheneminen ovat juuri nyt hyvä homma, kun on tuollainen iso tehdas tavaraa nielemässä, ja lisää tulossa. Sama vaikutus olisi sillä jos jotenkin saisi puuntuontia hillittyä, tai lisättyä oman puun markkinoita ulkomaille.
Kun on joka hehtaarin ostanut ja metsätaloutta kaikki nämä vuosikymmenet harjoittanut, olen alkanut tuntea itseni vieraaksi maassa, josa olen syntynyt ja kasvanut. Sen verran poskettomiksi on meno ja jutut metsien osalta muuttunut.
ja
ulkoa johdettu viherterrorismi voisi taitavalla medianäkyvyydellä pistää politiikan suomessa uusiksi.
Visakallo ja jees h-valta ovat tuolla aiemmin melko synkissä tunnelmissa. Ymmärrän kummastelun ja vierauden tunteen. Olen käsittääkseni nuorempi kuin he ja kummastelen suuresti itseäni parikytvuotta nuorempien maailmaa.
En kuitenkaan näe muutoksen syyksi pienen klikin toimia. Suomalainen yhteiskunta on muutamissa vuosikymmenissä muuttunut todella paljon. Arvot muuttuu, elinkeinorakenne muuttuu, kaikki muuttuu. Olisi todella outoa, jos metsähommissa mentäisiin eteenpäin minkään muuttumatta.
Metsänomistajat kaupungistuvat, metsiä myös siirtyy melko nuorille omistajille. Nämä ihmiset omaavat erilaisia arvoja, heillä on moninaisia tavoitteita. Osalla ei ole merkittäviä taloudellisia tavoitteita metsille. Minusta se on erinomaista, enkä näe syytä muidenkaan huolestua. Mitä enemmän on puunhalaajia, sitä enemmän metsäteollisuus tarvitsee visakallon ja jeessin tapaisia perinteisiä järki-ihmisiä. Teidän puiden kysyntä vaan kasvaa kun naapurikiinteistöjen omistajista osa ei tee mitään, tai harrastelee enintään jotain jatkuvaa kasvatusta.
Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä
Eikös lakimuutoksen idea voisikin olla juurikin tuon kuulemiskäytännön muuttaminen? Nythän tuo ihan epämääräinen tilanne ja mahdollistaa sen, että riistakeskus lopuksi määrittää tasot, kuunneltuaan sitä ennen nimellisesti sidosryhmiä. Tämä Annelin ehdotus:
3. Maanomistajien kanta riistaneuvostoa velvoittavaksi.
4. Riistaneuvoston kantatavoite metsästäjiä velvoittavaksi.
muuttaisi tilanteen ihan toiseksi. Sekään vielä takaisi ongelman ratkeamista, mutta ainakin se siirtäisi päätösvallan oikealle taholle, maanomistajille. Voihan toki olla että jossain paikoissa maanomistajat haluavat lisää peuroja.