Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Suurin moka on ollut kanahaukan rauhoitus. Niitä kyllä piisaa.
https://www.luomus.fi/fi/metso-petolintuhanke
Kanahaukan kanta on laskenut.
mutta mikä mättää, jos ihmisen toimenpitein kangaskorpi on muutettu toisenlaiseksi luontotyypiksi.
Tämä mättää, jos pitää luonnon monimuotoisuutta itseisarvona. Mitä enemmän luontotyyppejä, sen enemmän lajeja ja elämää.
Ihminen voi myös lisätä monimuotoisuutta, hyvä esimerkki on perinnebiotooppien ennallistaminen ja ylläpito.
Jotenkin tuntuu, että tämä ”raamattu” napsahtaa mukavasti vuosikymmenien jatkumoon eli kyse ei ole niinkään luonnon suojelusta vaan vallasta. Siitä pitäen kun ympäristöministeriö erehdyttiin perustamaan, on puoluerajat ylittävä viherklaani hiljakseen nitkuttanut päätäntävaltaa metsistä ympäristöväelle.
Mielestäni kuvailet tässä laajempaa yhteiskunnallista ilmiötä. Ympäristöperusteilla yhteiskuntaa ja lainsäädäntöä on muutettu valtavasti. On tullut rajoja tehtaiden päästöihin ja autojen päästöihin, on viherkaistaa pellonreunassa jne jne. Onko tämä sitten ollut huonoa kehitystä, sitä voi itse kukin miettiä.
Äläs nyt MJO vänkää vastaan virkamiehille: https://mmm.fi/documents/1410837/1516659/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014/38979cf8-1660-423d-9330-43b4c7803255/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014.pdf
Hirvitiheyden laskiessa tasolle 2,0 – 2,5 hirveä/1000 ha alkaa hirvikannan epätasaisuus lisääntyä ja syntyä hirvityhjiöitä, mutta edelleen voi olla tihentymäalueita, joilla hirviä on tavoiteltua enemmän. Syntyneiden tyhjiöiden uudelleen täyttyminen voi olla hyvin hidasta. Epätasaisuuden lisääntymisen arvioidaan heikentävän hirvikannan vakautta, vaikeuttavan valikoivaa verotusta ja metsästysmahdollisuuksien tasaista jakautumista sekä edistävän perinnöllisen monimuotoisuuden heikkenemistä
Ihan suoran tuossa kerrotaan, että nykyistä pienempi hirvikanta synnyttää kauhistuttavia hirvityhjiöitä ja lisäksi degenaraatio iskee kiinni. Mutta siis vain napapiirin eteläpuolella, Lapissa kanta voi olla pienempi. Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta ehkä jäämereltä puskeva raikas ilma saattaa vaikuttaa, tai sitten tunturipurojen raikas soliseva vesi.
Kuinka paljon metsurille keskimäärin jää rahaa käteen kuussa verojen jälkeen? Kaipaisin tähän kokemusperäistä kommenttia, en tilastoja. En oikein usko tilastoihin, tilastojen mukaan oman alani keskipalkka on huimasti parempi kuin mitä itse ansaitsen.
MJO, ei minuakaan yhtään haittaisi jos hirviä jäisi palaamatta. Tuo minun kirjoitus oli sarkastinen tiivistelmä riistajengin ajattelusta. Riistakanta koetetaan pitää tietyssä tavoitetasossa. Tavoitetaso ei voi olla pienempi kahdesta syystä: Muuten hirvi degeneroituu (degeneroituminen on uhka vain eteläisessä Suomessa, Lapissa harvempi kanta ei uhkaa lajin geeniperimää. Johtuu terveellisestä tunturi-ilmastosta tai jostain) ja toisaalta harvempi kanta voi aiheuttaa paikallisia tyhjiöitä. Jos nyt sitten hirvien talvehtimisalueilla ammuttaisiin ekstramäärä hirviä, niin varmasti tulisi paikallisia tyhjiöitä toisaalle!
Paikallinen tyhjiö tai jopa vain nykyistä pienempi saalismäärä johtaa nopeasti harrastuksen tuhoutumiseen. Jos ammuttavaa ei ole, ei nuoret jaksa lähteä metsälle. Ammuskelevat mieluummin kotona pikseleitä tai ajelevat rallia. Tämä flegmaattisuus on hirvenmetsästäjien geneettinen erityispiirre. Esim. suurpetojen metsästäjiä se ei vaivaa, karhua jaksetaan pyytää vuositolkulla ilman saalista.
Miksi vihreät eivät hanki omistukseensa metsämaata? Sitähän on varsin runsaasti tarjolla. Omalla palstallansa jokainen voi harjoittaa vaihtoehtoisesti jatkuvaa kasvatusta tai jatkuvaa hoitamattomuutta ja hakkaamattomuutta. Maailman pelastaminen olisi helpointa aloittaa omalla esimerkillä ja omilla uhrauksilla
Mihin muuten perustuu tämä MetsäKortesalmen hellimä ajatus, että vihreillä ei olisi maaomistuksia? Onhan niillä, ja vieläpä kasvavia määriä. Yhä suurempi osa metsänomistajista on (nuorehkoja) kaupunkilaisia, ja näiden parissa vihreitä äänestetään paljon.
Jos nyt vaikka olisikin niin, että vihreät eivät maata omistaisi, niin eihän se olisi mikään peruste olla hiljaa asiasta. Maataloustuista ja maatalouspolitiikasta pääsevät päättämään kaikki suomalaiset vaaleissa, ei vain maanviljelijät. Ei pääse tehtaanomistaja päättämään paljonko tehtaalta saa tulla päästöjä tai millaisilla työehdoilla siellä hommia paiskotaan, vaikka asia on hänelle läheisempi kuin minulle. Yhtä lailla metsäasioissa kaikki saavat ottaa kantaa.
Rehellinen palkaansaaja on taruolento, edes hänen järjestönsä ei luota niin paljoa, että jättäis liiton jäsenmaksun maksamisen hänen huolekseen, vaan senkin työnataja joutuu tilittämään kuten myöskin kaikki verotkin.
Saahan sen itsekin maksaa. Minun maksuni hoitaa vaimo kuukausittain, kuten perheen muunkin rahaliikenteen.
Parhaiten jäi mieleen perustamani pieni luonnonsuojelualue.
Tänään tuli pyrstötiaiset pihaan. Aamulla lisäksi kaksi palokärkeä kirmasi pihassa. Päivällä kuului myös jo näiden varsin keväistä rummutusta sumuisessa säässä.
Korpituvan Taneli valitteli edellä naakoista. Ne kävi munkin ruokinnalla viime talvena, mutta nyt en ole nähnyt yhtäkään, en edes lentämässä etäisyydessä. Mitä ilmeisimmin tuo ampumismahdollisuus on vaikuttanut niiden liikkumiseen.