Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
En ole minkään sortin ekologi, joten vastaan ihan mutu-pohjalta. Ensinnäkin minusta jokainen vähääkään uhanalaistumiskehitykseen perehtynyt kyllä tajuaa, että luontokato liittyy muuhunkin kuin metsäluontoon. Somekuohuissa ehkä metsät nousevat korostetusti esiin. Selitys tähän voi olla seuraava:
Metsien kohdalla luontokatoa torjutaan helpoiten vaan metsäluontoa suojelemalla. On myös helppo vaatia tällaista ratkaisua, senkun jätetään metsät hakkaamatta niin oravat voi paksusti. Ja huom! itsekin tahtoisin valtion metsistä suojeltavan nopeasti paljon nykyistä isommat alueet. Jollain toisella voi olla vielä pidemmälle vietyjä vaatimuksia, halutaan suojella kaikki metsät mitä mökkimatkalla näkee, omistajasta riippumatta.
Mutta miten ehkäistä luontokatoa maatalousympäristössä ja maalaismaisemassa? Niityt kasvaa umpeen, maatilat vähenee. Laidunnus lisäisi luonnon monimuotoisuutta, mutta sitä on aavistuksen hankala vaatia jos samaan aikaan vaatii, että pitäisi siirtyä kasvisruokaan. Hankala on myös pakottaa maanviljelijää jatkamaan viljelyä, jos tämä haluaakin pistää pellolle puuta. Vieraslajien poisto luonnosta auttaisi moneen, mutta tällainen tappaminen taas herättää monissa vieraudentunnetta.
Ylipäätään luontokatoon on helpompi puuttua siellä missä sillä ei ole vaikutusta omaan elämään. Helsingissä on pitkään ollut vihreillä merkittävää vaikutusvaltaa, ja silti vaan kaavat etenee ja metsät kaatuu. Tampereella osa vihreistä ajaa kuin käärmettä pyssyyn jotain hemmetin kirsikkapuistoa, sitä ollaan väkisin tuomassa Iidesjärvelle.
Anneli, en saanut linkkejä toimimaan. Nuo pari postausta on tehty illalla, ja nyt ne oli tullut aamulla näkyviin! Mä olin pitkään tauolla kun rupesi niin ärsyttämään tämä onneton tekniikka. Näköjään hullummaksi vaan menee täällä.
Scientist, ne on juuri sieltä, enpä olisi arvannut kenenkään tunnistavan kuvista paikkaa noin tarkasti. Osa kuvista on sen luonnonsuojelualueen sisältä. Tuo ei ole edes pahimmista päästä minusta, Hervantajärven pohjoisranta on vielä ’pahempi’. Näkyy ihan ilmakuvastakin paljonko puuta paikoin on nnurin: https://www.google.fi/maps/@61.4356586,23.8558342,237m/data=!3m1!1e3
Kaupunkien puistot ja virkistysmetsät tai miksi niitä nyt kutsutaankin, ovat usein varsin hyviä paikkoja liito-oraville. Vanhaa järeää (ja usein jo kuolevaa) puustoa, isoja haapoja, jne. Esim. tässä Hervannan/Lempäälän suunnalla iso osa kaupungin metsistä on ihan uskomatonta ryteikköä (siis hyvässä mielessä luonnon monimuotoisuuden kannalta), maannouseman tappamia kuusia kaikkialla. Muutama kuva viikonlopulta.
https://aijaa.com/c6zjnY
https://aijaa.com/QTzWRw
https://aijaa.com/ruyDL0
https://aijaa.com/anAWCITuollasista paikoista liituria löytää mun hyvin vajavaisen kokemuksen perusteella todennäköisemmin kuin hyvin tarkkaan hoidetusta metsistä. Niillä hyvin hoidetuilla nuorilla, nopeasti kasvavilla ja paljon hiiltä sitovilla metsillä on oma tärkeä merkityksensä niilläkin, mutta ei ne keskimäärin mitään valtavia monimuotoisuuden keitaita ole.
Uskomatonta pelleilyä tämä foorumin tekniikka. Vain linkit rikkomalla postaus onnistui. Nuo toimii kun lisää h-kirjaimen eteen.
ttps://aijaa.com/c6zjnY
ttps://aijaa.com/QTzWRw
ttps://aijaa.com/ruyDL0
ttps://aijaa.com/anAWCIÄääh, linkkien takia häipyi taas vastaus jonnekin. Joten uusiksi. Ranelle olin kommentoimassa sitä, että oletettavasti havaintojen määrään vaikuttaa ihmisten määrä. Kaupunkien lähimetsiä koluaa isommat joukot ihmisiä. Mutta sitten on myös se, että nämä virkistysmetsät, jopa puistot, ovat liiturille aika hyviä. Vanhoja puita, isoja haapoja jne jne. Esim. tässä Hervannan/Lempäälän suunnalla kaupungin maat ovat järkyttävää rytöä. Vanhoja kuusikoita, joissa maannousema jyllää. Lahopuuta on infernaaliset määrät. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tietenkin erinomaisen tärkeitä, sillä harva tolkuissaan oleva talousasioista mitään tajuava metsänomistaja päästäisi omia metsiään tällaisiksi.
Hyvin kasvavilla, hyvin hoidetuilla nuorilla talousmetsillä on oma arvonsa, mutta harvoin ne mitään ihmeellisiä monimuotoisuuden keitaita ovat. Jos vertailee liiturihavaintoja paikkatietoikkunan latvusmalliin, ne pääosin ne taitaa olla niillä alueilla joilla ruutu vilkkuu lupaavan punaisena varttuneen/vanhan metsän merkiksi.
Koitan vielä pistää erilliseen viestiin pari kuvaa näistä kaupunkimetsistä.
Rane, en tiedä onko ne havainnot siellä, mutta laji.fi sivulla on myös ainakin osa viranomaisten havainnoista. Tässä esimerkkinä Tampereen havainnot viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. https://laji.fi/observation/map?target=MX.48243&finnishMunicipalityId=ML.541&time=2011-01-01%2F
Jos haluaa tarkistaa oman maansa tilanteen, niin kartalle pystyy rajaamaan alueen, josta näkee kaikki havainnot tai vaikka vain tietyn lajin. Pitää vaan käyttää tuota selaa havaintoja -toimintoa. Jos hakee pääsivulta suoraan, ei saa tarkkoja koordinaatteja kartalle. Havainnoista pystyy myös halutessaan karsimaan kansalaishavainnot pois.
Liiturien suhteen on ollut vähän kaksijakoinen fiilis. Olen kuitenkin päätynyt merkkaamaan havainnot järjestelmään ihan omalla nimellä. Keskustelin twitterissä liito-oravien kanssa pelaavien ammattilaisten kanssa, ja niiden kanta oli se, että esiintymät on parempi tietää ennalta. Hakkuut pystyy suunnittelemaan paremmin kuin siinä tilanteessa, että yht’äkkiä söpöinen nappisilmä katselee motokuskia puun oksalta.
Raidankeuhkojäkälät, pohjanrypykät ja vastaavat ei käsittääkseni aiheuta suoraan mitään, mutta voihan havainnot toimia silti jollekin omistajalle kannustimena. Kannustimena joko hakata nopeasti, tai toisaalta kannustimena selvittää esim. mahdolliset metso-potentiaalit.