Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä noita hakkuuaukkoja on nykyisin paljon enemmän kuin jotain hakamaita konsanaan. Siellä ne horsmat ja heinikot rehottaa… Minulle on ihan sama mitä kasvilajeja metsässä on, ei pahemmin tule katseltua, jos marjoja ja sieniä löytyy se riittää. Lisäksi rahanarvoista puustoa kasvamassa, jonka myyntituloilla voi lähteä katselemaan luonnon monimuotoisuutta Kanarialle.
Tässä kuvauksessa tiivistyy hienosti tietynlainen näkemys ympäristöstä. Motolla metsä aukoksi ja sitten lentäen kanarialle, siellä kelpaa rannalla myhäillä ja miettiä, miten monimuotoinen horsmikko itsellä kasvaakaan. Toisin kuin täällä, missä ei ole kuin hiekkarantaa.
Eipä siinä, kukin tyylillään.
Puunhalaaja, noin varmasti voi yhtiökokous toimiakkin mutta jos asukas haluaa oikeutta silloin alkaa yhtiökokouksen päätökset rapisemaan roskistasolle.
Selventävä kysymys: Onko olemassa lakia jonka perusteella asukas voi vaatia taloyhtiötä tekemään tuollaisen investoinnin? Minun käsitykseni mukaan sellaista lakia ei ole vielä voimassa, mutta voin toki olla väärässä.
Tulee ensin suosituksia, sitten velvoitetaan muuttamaan yhtiöjärjestystä.
Tuo on toki täysin mahdollista, ehkä jopa todennäköistä? Mutta tämä on hyvin hidas prosessi, taloyhtiöt saavat halutessaan vielä hyvän tovin katsella hommaa ihan rauhassa. Voihan toki olla, että monessa talossa on jo nyt enemmistö investoinnin kannalla, onhan noita tolppia asenneltu.
Keskeistä tässä on kuitenkin se, että yksittäinen osakas ei tällä hetkellä voi tuollaisia vaatimuksia esittää. Tai voi, mutta ne voi ignoorata. Enemmistö päättää, yksilö jupisee. Meillä tietyt yksilöt jupisevat toisaalta siitä, että enemmistö ei halua korottaa rakennusta/tehdä hissejä, ja toisaalta jotakuta jurppii se, että yhtiö kunnostaa alkuperäisiä kylppäreitä yhtiön varoilla. Enemmistö on kuitenkin sitä mieltä, että on halvempaa korjata ennakolta kuin antaa laueta.
Timppa, minusta on aivan mahdollista, että sinun omistamat metsät ovat nyt monimuotoisempia kuin ennen. Sen uskominen ei ole ristiriidassa sen kanssa, että tilanne laajemmassa tarkastelussa olisi päinvastainen. Minä olen omistanut pienen tilukseni vajaat viisi vuotta ja se on jo nyt monimuotoisempi kuin aloittaessani projektin.
Mitä tulee tuohon kaskikulttuuriin, niin siitä on täällä väännetty monessa ketjussa. Olen koettanut todistella näkemystäni, mutta ilmeisen huonolla menestyksellä? Lukemani perusteella asia meni näin, reippaasti yksinkertaistaen ja tiivistäen: Intensiivisen kaskikulttuurin alueella asutuksen lähimaat olivat liki paljaita. Kauempana oli lehtipuuvaltainen vyöhyke, jota säännöllisesti hakattiin. Kuusia ja honkia humisevia erämaita oli sitten kauempana asutuksesta. Näitä syrjäseutujen metsiä oli olemassa, sillä ihmisiä oli vähemmän eikä ollut mahdollisuuksia harjoittaa nykyisen mallista tehokasta toimintaa, puuttui koneet ja metsäautotiet.
Eli metsien käyttö oli paikka paikoin nykyistä tehokkaampaa, so. puita oli vähemmän. Hakamaat, kedot ja laitumet suorastaan pursuivat monimuotoisuutta. Samaan aikaan perinteinen metsälajisto säilyi syrjemmässä. Nykytilanteessa metsiä ja puita on enemmän, mutta ne ovat kokonaisuutena vähemmän monimuotoisia. On vähentynyt sellaiset lajit jotka hyötyivät näistä avonaisista alueista ja toisaalta monet metsien lajit myös.
Metsätalous ei luonnollisesti ole vastuussa kuin osasta monimuotoisuuden heikkenemisestä. Ei se ole metsänomistajan vika että ei ole enää lehmiä laitumella, ei ole kukkaniittyjä jne jne.
Mites sitten suu pannaan kun se ensimmäinen sähköauto jollain asukkaalla käytössä on?
Kerron nyt miten asiassa toimimme. Ensinnä sanomme tyypille, että mitäs ostit. Jos hän onnistuu saamaan kymmenen prosenttia osakekannan omistajista taakseen ja vaatii asiasta yhtiökokousta, sellainen sitten tietenkin pidetään. Kokouksessa hallitus toteaa, että hallituksen mielestä ei ole tässä vaiheessa järkevää tehdä tällaista investointia. Osakkaiden enemmistö on todennäköisesti samaa mieltä, ja investointia ei tehdä. Asukas suuttuu eikä enää tervehdi pihamaalla, tulee pari hatemailiakin. Minua ja muuta hallitusta se ei haittaa.
Muutaman vuoden päästä kun parkkipaikalle tehdään todennäköisesti remonttia, pohditaan asiaa uudestaan. Jos sähköautot ovat silloin selvästi yleistyneet ja niiden nopea yleistyminen on ilmeistä tulevaisuudessakin, alkaa asia kiinnostamaan. Asiasta keskustellaan yhtiökokouksessa ja enemmistön mielipide on saattanut muuttua.
Jos metsänomistajien järjestö on epäonnistunut neuvotteluissa niin uutta neuvottelijaa kehiin ja asia uudestaan esille. Jos asia on p….llään niin se on korjattava.
Suorittava porras on minusta tässä oikeilla jäljillä. Edunvalvonta on ollut kehnoa. Tässä asiassa jokainen asiasta huolestunut voisi aktivoitua ja ottaa yhteyttä kansanedustajiin ja sellaisiksi aikoviin. Olen itse pistänyt asiasta kahdelle kansanedustajalle kysymystä, hakenut näkemystä siihen miten hirvet ja hiilensidonta sopivat yhteen. Nämä tahot ovat olleet sellaisia, jotka leimallisesti ovat kiinnostuneita ympäristöasioista. Joltain kepulaiselta voisi yhtä hyvin kysellä sitä, että miten hirvet ja metsien tehokas taloudellinen käyttö sopivat yhteen.
Väitän monimuotoisuuden Suomessa lisääntyneen. Todistakaapa vihreät väitteeni vääräksi.
Väite on mielenkiintoinen, Anneli edellä siihen jo vastasikin. Olisin kuitenkin kiinnostunut kuulemaan vakaumuksesi perusteista. Millä perusteilla koet monimuotoisuuden lisääntyneen?
Just noin kun arto yllä. Tuo on yleinen toimintatapa ja taloyhtiön velvollisuus on olla kehityksessä mukana ja vastata ajan tarpeisiin. Vähintään yksi autopaikka on tarjottava ja sille tarpeelliset sähköt.
Taloyhtiön ei kannata hötkyillä. Sähköauto ei enemmistölle omistajista ole mitenkään ajankohtainen asia.
Taloyhtiöstrategioita on kolmenlaisia. Voi kuluttaa talon loppuun mahdollisimman pienillä vastikkeilla. Tai sitten voi pistää vastikkeet tappiin ja koettaa nostaa talon arvoa kaikilla mahdollisilla kotkotuksilla. Ja kolmas vaihtoehto on sellainen järkevä ylläpito, jossa taso ei laske eikä nouse. Tämä on asuntonsa jo maksaneille talossa asuville hyvä ratkaisu.
Tämä on totta, vanhemmat ihmiset jotka eivät osaa internettiä hyvin käyttää vaikeuksia.
Tämä on paheneva ongelma. Kirjastonhoitajana tuota kehitystä ei voi olla huomaamatta. Eikä tämä ole vain ihan vanhojen ongelma, kyllä niitä on nuorempiakin jotka on kuutamolla.
Sinänsä aika nurinkurinen tilanne, että apua tullaan hakemaan kirjastosta, jossa on työssä humanisteja, ja me ei noin lähtökohtaisesti olla mitään teknologiakuruja.
Toinen asia on , löytyykö jatkossa enää joka paikassa riittävästi henkilöitä tarvittavan metsästyspaineen luomiseen.
Jos tällainen uhka on olemassa, niin eikö siihen pitäisi reagoida kantaa pienentämällä? Sittenhän on paha reagoida kun ei enää ole ampujia.
Miksikähän tämä Janitskin ei mennyt Perussuomalaisiin?
Luulen, ettei päässyt.