Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Metsänomistajat on myös veronmaksajia. Itse maksetuilla veroilla nuo kemerat maksetaan
Eikö tuo päde moneen muuhunkin tukeen? Jos kaikki ajattelee noin, niin silloin kaikki tuet pitää säilyttää.
Ei niitä ole pakko anoa, niistä voi luopua milloin tahansa. Harvemmin näkee näin idioottimaista kirjoittelua.
Verorahoilla nuo kustannetaan. Kaikki raha on aina jostain pois. Jos metsätalous pyörii ilman tukiakin, niin miksi käydä veronmaksajan kukkarolla?
Ken on facebookkin rekisteröitynyt pääsee näkemään miten demarit hakkaavat metsää: https://www.facebook.com/matti.mikkonen.92
Mikko Kärnä luonnollisesti aihetta heti käsitteli, ja oikein lehtijuttu syntyi lopulta https://bit.ly/2TKgfoO
GLA lähtee nyt vain sitä metsästyskorttia suorittamaan ja asetta hommaamaan. Ei ne peurat kirjoittelemalla kaadu.
Vaikka suhtaudun metsästykseen positiivisesti, minua jotenkin häiritsee tämä asenne. Eläinten kantaa tietoisesti kasvatetaan, jotta harrastajilla olisi ammuttavaa. Sitten kun joku valittaa ongelmista, aletaan syyllistämään, että miksi et ole ampumassa.
Eihän tätä tilannetta peurojen ja hirvien kanssa olisi, jollei kantaa metsästäjien vuoksi joko kasvatettaisi tai pidettäisi tietyllä tasolla. Moraalinen velvollisuus ongelman ratkaisemisessa on metsästäjillä ja riistahallinnolla.
Sellainen tuntuma keskustelusta jää, että aika moni olisi noista kemeroista valmis luopumaan. Tästä voi johtaa myös sen ajatuksen, että niistä luopuminen tuskin mitenkään erityisesti lisäisi jatkuvan kasvatuksen suhteellista kannattavuutta.
Lintumaailman lajisuhteet muuttuvat kokoajan. Esimerkiksi naurulokki ja röyhtöhyyppä olivat uusia tulokkaita 100 vuotta sitten.
Tämä on totta. Punasotkan nousu ja tuho ja on äärimmäinen esimerkki.
Erilaisissa linnustonseurannoissa tuodaan kyllä avoimesti esiin myös joidenkin lajien yleistyminen.
Valtion metsätkin ovat ns. ”yhteistä omaisuutta”, miksi jonkun 13 %:n porukka saisi niitä omistella?
Eihän näin olekaan. Nykyinen metsähallituksen toiminta tulostavoitteineen vastaa äänestäjien enemmistön tahtoa. Jos seuraavissa vaaleissa enemmistö tahtoo jotain muuta, ehkä myös metsähallituksen toiminta muuttuu.
Tietyin rajoituksin metsästysoikeuden vuokraus voi onnistua vaikka olisi jo sopimus voimassa paikallisen metsästysseuran kanssa.
Miten sellainen tilanne, jossa olen luvannut seuralle, että saa tulla vaikka pihaan ampumaan ja antanut luvan metsästää 150 metriä lähempänä taloa. Koska mulla on niin vähän hehtaareita, niin eivät ole mitään paperia tuoneet allekirjoitettavaksi. Ilmeisesti voin vapaasti ottaa tarvittaessa muita tyyppejä metsäkauriita ampumaan?
Siitä olen tyytyväinen, että tällaiset ”erämaalajit” kuten palokärki ja korppi voivat hyvin.
Tämä on mukavaa, tosiaan. Palokärkipariskunta mellastaa mökin pihapiirissä, niit on kiva seurata.
Mutta osaako joku selittää, että miten palokärjen ja hömötiaisen poikkeavat polut selittyvät? Kumpikin vaikuttaa metsien lajilta, miten toinen taantuu noin äkkiä ja toinen samaan aikaan yleistyy?
Muistelisin Pertti Koskimiehen kirjoittaneen jossain lintu-aviisissa, että hänen käsityksensä mukaan varislinnuilla on ollut selkeä negatiivinen vaikutus mm. vesilintujen pesintään.
Kalevassa oli juttua keltasirkun häviämisestä tunnetulta lintubongauspaikalta Limingan lahdelta.
Oliko keltasirkku vai peltosirkku?