Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Siis sopiiko tuo MYdiesel todella kaikkiin autoihin? Mulla on vuoden 2015 diesel skoda, voinko halutessani huoletta tankata tuota??
79 lajia olen tunnistanut tänä vuonna, ja nythän niitä tulee nopealla vauhdilla lisää.
Monien olisi 2-10-kertaistettava viime metsästyskauden saalismääränsä , jotta tuohon 60 000:een kaadettuun yksilöön päästään. Oman rhy:n alueella kerroin on ”vain ” viisi. Sen voi jo suoralta kädeltä sanoa , että kaikki eivät pääse lähellekään tavoitetta. Valkohäntien kanssa kärvistellään vielä jatkossakin haluttiin tai ei.
Suorittava, miten sinä tämän asian hahmotat, millaisilla keinoilla asia olisi ratkaistavissa? Mitä pitäisi maanomisajien tehdä, entäpä seurojen ja riistahallinnon? Pitäisikö lainsäädäntöä muuttaa ja miten, vai millä ihmeellä asiaan saisi muutoksen?
Se, että lahopuissa pesivä sinitiainen lisääntyy, mutta myös lahopuissa pesivä hömötiainen taantuu, kertoo mielestäni sitä, että lajien lisääntyminen tai taantuminen on niin monimutkaisia asioita, että siihen vaikuttavia tekijöitä ei voi pelkistää yhteen tekijään.
Sinitiainen harvoin kovertaa itse pesäkolonsa, hömötiainen harvoin pesii muussa kuin itse kovertamassaan kolossa. Sinitiaisen yleistyminen tai väheneminen ei siis korreloi lahopuun kanssa.
Timppa, en oikein ymmärrä millaisia syy-seuraus -suhteita hahmotat luonnossa. Miten sinitiaisten määrän lisääntyminen liittyy lahopuun määrään? Eikö olisi yhtä järkevää sanoa, että lahopuu ei vaikuta hömötiaiseen, koska merimetson kantakin on kasvanut?
Lueskelin yhden pirkanmaalaisen vihreän ehdokkaankirjoitusta metsästä. Hän kirjoitti näin: Vuonna 2016 sekä 2017 tehtiin ennätykset kotimaan puun hakkuumäärissä. Huomionarvoista tässä on se, että tukkipuun hakkuumäärät eivät ole vuosien aikana kovinkaan paljon nousseet, vaan nousu tulee pääosin kuitupuun sekä hakkeen määristä. Eli käytännössä entistä enemmän meidän metsistämme keitetään selluksi ja myydään edullisesti eteenpäin. Tämä ei ole kannattavaa metsänomistajalle, ja metsäluonnolle se on aina katastrofi.
Kirjoitukseen sisältyy se ajatus, että jatkuvapeitteinen kasvatus olisi parempi malli myös taloudellisesti. Tämän ajatuksen moni muukin vihreä jakaa. Jäin pohtimaan seuraavaa.
Kuvitellaan, että Suomessa harjoitettaisiin talousmetsissä vain jatkuvaa kasvatusta. Kertyisikö tukkia enemmän vai vähemmän kuin nykyään, ja kuinka paljon korkeampi kantohinnan tulisi olla, jotta metsänomistaja saisi saman tulon kuin nykysysteemillä? Entä onko kukaan tutkinut sitä, että mihin mahdollisesti lisääntynyt tukkisaanto käytetään? Kuinka monta soitinrakentajaa tai huonekalupuuseppää tarvitaan lisää, jotta puuta saadaan jalostettua paremmin? Millaisella aikataululla tällainen uusi tukkia hyödyntävä teollisuuskapasiteetti voisi syntyä?
Äsken iltaahämärässä lähdettiin pois Kortejärven tornilta ja ajelimme n. 12 kilometrin lenkin hiekkatiellä. Oli jo niin pimeää ettei nähnyt kuin ihan lähipellot katsella, ja silti teiden varsilla näkyi yli 160 peuraa tuolla 12 kilometrin matkalla.
Eilen illalla Kortejärven tornista katselin yli 50 valkohäntäpeuran laumaa. :-/
On hyvä meidän muiden kannalta,että on vihreitä metsänomistajia.Jos ovat aatteen ihmisiä,niin suojelevat metsiään runsainmitoin,jolloin paineiden pakkosuojeluun kaltaisiani metsänkasvattajia kohtaan helpottavat.
Metsäkupsa kirjoitti juurikin samasta ajatuksesta josta itse piti jaaritella.
Asia on juuri noin. Vapaaehtoisuus on aina pakkoa parempi. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä yksityismetsänomistajan vapaaehtoiselle suojelulle ja vapaaehtoiselle jatkuvan kasvatuksen harjoittamiselle. Nämä kumpikin tulevat vääjäämättä yleistymään. Toivon kehityksen olevan nopeaa, jotta pakkokeinot voitaisiin unohtaa yksityismaiden kohdalla.
Kauriista kampakeraamikkoihin, lauantai-illan offtopikit. Mutta siis, jos nyt kielihistoria kiinnostaa niin Jaakko Häkkisellä on paljon materiaalia aiheesta: http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielet_Suomessa_kautta_aikain.pdf