Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Oma kokeiluni monimuotometsästä. Naapurin kertoman mukaan alueella on ollut jossain vaiheessa myrsky, joka kaatoi puita, ja sen jälkeen moto kaatoi loput yhtä haapaa lukuunottamatta. Mitään uudistamista ei edellinen omistaja (vanha rouva) ollut tehnyt.
Jätin raitoja ja vähän muita pajuja, sekä leppiä ja pihlajia. Pääosin toki koivua jäi, koska sitä oli eniten. Alle tulee kuusta, mäntyä ei juuri koska hirvet syö ne. Tavoitteena on saada mahdollisimman monimuotoinen metsä. Peurat tosin koettaa tuhota nuo raidat.
Miten niin ei voisi olla toisten lajien runsastumisella vaikutusta hömötiaisten kantoihin ?
Selitys siis se, että ne pesivät erilaisissa ympäristöissä. Asutuksen liepeillä pyörivät laijit eivät syrjäytä metsälintuja reviireiltään.
Luontoharrastaja Seppo Vuokko kirjoitti Maaseudun tulevaisuuteen blogin hömötiaisista. Hänen mukaansa Suomessa on nykyään miljoona tiaista enemmän kuin 1950. Metsälajit hömö- ja töyhtötiainen ovat taantuneet, mutta tali- ja sinitiainen runsastuneet selvästi enemmän, Vuokon mukaan syynä on se, että tali- ja sinitiainen hyötyvät talviruokinnasta ja pöntöistä ja siten hyväkuntoisina valtaavat myös hämötiaisten reviirejä.
Vuokon kirjoitus oli osin ihan kummallinen, ehkä ihan tietoista sumutusta. Arvelen näin siksi, että en osaa muuten selittää miksi hän tekisi noin alkeellisen virheellisiä väittämiä. Sillä kuten on tuotu ilmi, eri tiaiset pesivät erilaisilla alueilla. Sinitiaiset liikkuvat siinä asutuksen parissa pönttöjen ja ruokinnan lähettyvillä, ei ne kilpaile samoista reviireistä hömötiaisen kanssa. Tästä kertoo sekin, että hömötiainen on harvinaistunut myös pohjoisessa, missä puolestaan ei ole ollut sini- ja talitiaisten invaasiota.
Mutta tuo käpytikkahypoteesi oli mielenkiintoinen. Vuokon juttua vastaan hyökättiin twitterissä väitteellä, että käpytikan kanta oli 2000 -luvulla vähentynyt. En itse ole löytänyt tuollaista tietoa, päinvastoin monessa paikassa puhutaan kannan runsastuneen! Koetan vielä löytää tietoa tuosta mahdollisesta käpytikan vähenemisestä.
Tällä hetkellä pidän mahdollisena, että käpytikalla voi olla jotain vaikutusta. En kuitenkaan usko, että se olisi erityisen merkittävä selittäjä.
ylivoimaisesti mielenkiintoisin keskisuomalainen ehdokas on paikallisen yliopiston professori Tapio Puolimatka,
Puolimatka on tosiaan eriskummallinen hahmo. Ilmeisesti omalla alallaan varsin pätevä, mutta ottaa kantaa laajemminkin, ja aika omalaatuisesti. Herätyskristillisessä skenessä hän on iso nimi.
Olen ymmärtänyt, että puolueesi linjasta poiketen, olet kirjoittanut voimakkaan kannan rajoituksen puolesta. Nämä nuoremman polven vihreät ovat aika kriittisiä metsästykseen yleensäkkin saatika eläinkannan ylläpidon ohjaamisen metsästyksellisin keinoin.
Metsuri motokuski, olet tässä varmaan osittain oikeassa. Vihreiden parissa esiintyvä kriittisyys metsästystä kohtaan on vain osin perusteltua. Perusteltua on kritisoida sitä, että miksi ammutaan haahkoja keväällä, tai sitä, että miks ammutaan ilveksiä kun peuroja on niin paljon. Sekin on hyvää kritiikkiä että tiettyjen vesilintujen metsästystä vaaditaan ainakin tauolle, kunnes kannat ovat taas kasvaneet.
Mutta esiintyy myös turhaa ideologista vouhotusta, sekä kummallista tietämättömyyttä. Onhan se nyt erikoista että puolue ei ole ottanut peura-asiaan kantaa ja kaikki aktiivit joiden kanssa asiasta olen puhunut, eivät oikein tunnu hahmottavan ongelman laajuutta. Esim. hirvikantaa on mulle kommentoitu niin, että jaksollinen kasvatus nimenomaan tarjoaa hirville ruokapöytiä, ja näin keskustelu onkin kääntynyt yht’äkkiä jaksollisen kasvatuksen kritisoimiseen. Nykyinen hirvikantahan olisi vielä mahdottomampi ongelma jos kaikki metsät olisivat jatkuvan kasvatuksen parissa. Eläimet kulkisivat vielä laajemmalla alueella syömässä ne nuoret lehtipuut joita aukkoihin syntyy.
SLL sentään ottaa kantaa peuroihin: https://www.sll.fi/pirkanmaa/2019/04/04/ilveksen-metsastys-lopetettava-epaeettisena-ja-ekologisena/?fbclid=IwAR32z0Ne69UVxenQjiB_P71m_xW-fNLs2HHhfdH6cVbOXdyvpYiZCpe5CY8
Nyt jos koskaan kannattaa lintuja ruokkia, lumimyräkkä nosti menekkiä huikeasti. Jouduin äsken hakemaan lisää tavaraa kaupasta. Mökin pihaan oli tullut lauma mustarastaita, oli punarintoja, vihervarpusia, pihapuissa kulorastaita! ja sitten paikalla pyörähti joku laji jota en edes ehtinyt tunnistamaan, ehkä pajusirkku.
Mustarastaat ovat oppineen käymään talitangoilla, olen virittänyt osan niin että ne pääsevät oksalla istuen syömäänniitä. Patiolta katselin luhdalle putkella, sinne oli tullut taivaanvuohia sekä ehkä jopa parisen sataa heinäsorsaa, seassa yksi albiinokin. Kotimatkalla auton ikkunasta bongasin vielä ruskosuohaukan ja sinisuohaukan.
Ohhoh, nyt tuli tällainen juttu Luonnonsuojeluliitolta: https://www.sll.fi/pirkanmaa/2019/04/04/ilveksen-metsastys-lopetettava-epaeettisena-ja-ekologisena/?fbclid=IwAR32z0Ne69UVxenQjiB_P71m_xW-fNLs2HHhfdH6cVbOXdyvpYiZCpe5CY8
Lainaan pätkän: ”
Ilveksen pääravintoa ovat pienjyrsijät, rusakko, metsäjänis, valkohäntä- ja metsäkauris, mutta myös kissa, kettu ja supikoira. Ravinto vaihtelee paljon saatavilla olevien saaliseläinten mukaan ja ilves siirtyy niiden perässä nopeasti uusille alueille. Esimerkiksi Pirkanmaalla ilveksen pääriistaa ovat nopeasti yleistyneet vieraslajit rusakko ja valkohäntäkauris. MMM on laatinut vuonna 2018 hyväksytyn strategian kyseisten vieraslajien torjumiseksi. Tähän nähden Suomen Riistakeskuksen ilveksen tappamisen poikkeusluvat ovat epäjohdonmukaisia ja ristiriitaisia.
1930- ja 1940-luvuilla Pohjois-Amerikasta tuoduista ja Vesilahden Laukon kartanon maille vapautetuista valkohäntäkaurisyksilöistä alkunsa saanut kanta on kasvanut nopeasti. Keväällä 2018 Luke arvioi sen noin 98 000 yksilöksi, mikä on 12,5 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kannan kasvuun on vaikuttanut urosvoittoinen metsästys, ruokinta ja ilmaston lämpeneminen. Valkohäntäkauris aiheuttaa monin paikoin Etelä-Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa merkittävää haittaa pihoissa ja puutarhoissa sekä liikenteessä. Kanta pitäisi saada selvästi pienemmäksi ja ilves on luontainen ratkaisu kasvavaan ongelmaan.”
Kävin keskustorilla ihmettelemässä vaalihumua ja ryystämässä kahvia. Persujen kopilla oli kovin meininki, parhaat sisäänheittäjät ja reteimmät jutut. Siinä kun kuunteli mökin ympärillä hyörivien peruskannattajien juttuja kävi selväksi se, että tein oikean ratkaisun kun en äänestänyt persuja. Vähän turhan sakeita juttuja. Hyvää kuitenkin se, että kun kyselin pinta-alaverosta, niin olivat kovasti vastaan!
Vihreiltä jututin kahta tyyppiä. Aluksi joku vaalityöntekijä, jolla oli ihan ok ajatuksia. Halusi mm. ostaa itse metsää, jotta voisi edistää hiilensidontaa. Selvästi oli perehtynyt aiheeseen jonkin verran, ja pisteet aina siitä että ollaan itse ostamassa maata. Peurojen määrästä tiesi sen verran, että ymmärsi niitä olevan liikaa. Sitten yhytin Oras Tynkkysen ja kävin utelemassa häneltä samoja juttuja. Kysyin sitäkin, että kuka puolueessa eniten ymmärtää peura-asioista ja yleensä metsähommista. Oraksen ohje oli ottaa yhteyttä maaseutu- erävihreisiin, heidän kauttaan asiat suodattuvat eteenpäin: https://www.maaseutujaeravihreat.fi/ Eli jos Anneli tai joku muu on kansalaisaloitetta laatimassa, niin tuolta voisi kysellä konsulttiapua.
Lopuksi kävin haastattelemassa vasurien teltalla kaveria, jota jo äänestin. Kävi ilmi, että puolueessa ei erityisen paljon ole metsäasioissa erityisosaamista. Ehdokkaani on vaalipiirissä suurinpiirtein ainoa joka profiloituu luontoasioilla ja ylipäätään viettää aikaa metsässä. Oli kuitenkin hyvin omaksunut ajatuksen siitä että pinta-alavero on paha asia ja saarnannut sitä jo muillekin!