Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Olipa puunhalaajalla outo kommentti. Kyllä kai seuratoiminnassa kaikkien tarvitsisi tulla toimeen keskenään. On sitten kyse mistä seuratoiminnasta tahansa.
No sehän tässä nyt onkin se piffi, että ei maanomistajan oikeuksien toteutuminen pitäisi olla kiinni seurallisuustaidoista. Maanomistajan mahdollisuus hyödyntää metsästysoikeutta on kiinni siitä, suvaitseeko seurat ottaa A) jäseneksi B) ottaa edes maita vuokralle. Maanomistaja ei voi valittaa minnekään, jos hänen maansa ei kelpaa seuralle, tai seuran tyyppien mielestä hän on niin mulkku, ettei haluta seuraan.
Miten tämä voi olla laillinen toimintamalli?
Aika pahasti pitää ihmissuhteiden olla solmussa ,jos normaalijärkinen maanomistaja ei seuraan pääse.
Varmaan näin, mutta eihän tuo muuta periaatteelista tilannetta mitenkään. Ei maanomistajan oikeudet voi olla kiinni siitä, miten hyvin osaa sosialisoitua metsästäjien kanssa.
Viiden hehtaarin tila ,jolla on asuinrakennus keskivaiheella, on myös kelvoton metsästystarkoitukseen.
Minusta tuo väite ei kestä päivänvaloa valkohäntäpeuran suhteen. Samalla aseella, millä joku ampuu peuraa, voi ihan laillisesti täräyttää metsäkauriin. Viiden hehtaarin tontille saa jo ihan kivasti pienen lavan vaikka puuhun ja sinne innokkaan metsästystilaisuuksia kärkkyvän tyypin väijymään.
Kun liityt seuraan ei tarvitse valittaa.(puunhalaaja)
Mitäpäs jos seura ei hyväksy jäseneksi?
Onko tämän systeemin laillisuutta testattu jotenkin? Miten oikeus hyödyntää oikeuttaan voi olla riippuvainen harrastusporukan mielihaluista?
Metsästysseura saa valita jäsenensä, saa valita kenen maat ottavat metsästysalueiksi, omistajalla ei ole mitään mahdollisuuksia valittaa seurojen päätöksistä minnekään?
Varmistelen että miten tämä asia nyt menee. Onko metsästysseuroilla velvoitetta hyväksyä metsästysalueikseen kaikki ne alueet, joita heille tarjotaan?
Valtiovalta on luonut seurasysteemin sorkkaeläinetn metsästystä hoitaman, on tehty aluerajavaatimus 500 tai 1000 hehtaaria. Miten käy sellaisen maanomistajan, jolla maata on alle 1000 hehtaaria (sellaisiakin kuulemma on) , jos alueen seura/seurat eivät syystä x ota hänen maitaan metsästysmaiksi? Miten hän voi hyödyntää metsästysoikeuttaan?
Liito-orava on taajamien ja pihapiirien asukki ei erämaiden.
Niin, tästähän on ollut puhetta. Liiturin viihtyminen esim. kaupunkien virkistysmetsissä johtuu minun ymmärryksen mukaan lähinnä siitä, että niissä on järeämpää ja vanhempaa puustoa kuin keskimäärin talousmetsässä.
Nyt on ollut muutama päivä ja ilta loistavaa aikaa kävellä metsissä maata tuijotellen. Valkoiselta hangelta erottui ötökät komeasti. Tällä metodilla totesin vanhat metsät lajiltaan rikkaammiksi, oli paljon enemmän erilaista otusta mönkimällä hangella kuin nuorissa metsissä/taimikoissa.
Tuo pari sivua sitten linkkaamani tieto on herättänyt twitterissä keskustelua. Hehtaarimäärä on niin suuri, että siinä voi osin olla kyse tilastointiongelmasta, mene ja tiedä.
Sen kyllä tiesin että edelleen jotkut tekee ihan tolkuttoman turhia ojituksia, mutta tuo mittakaava on uskomaton.
Twitterissä mielenkiintoista ojituksista. https://twitter.com/RaisaMakipaa/status/1469016389755314179?t=Cnjwq7Uez07CAUxs_t-ytg&s=19 Häkellyttävän paljon tehty ihan uusia ojituksia, kymmeniä tuhansia hehtaareja viimeisen 10 vuoden jaksolla.
Tietoa siitä mikä on paras laite on vaikea saada
Onni on kodinkoneasentajan pätevyyden omaava, ilmalämpöpumpuista ja ylipäätään kaikesta tekniikasta kiinnostunut, lankomies.