Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 1,038)
  • puunhalaaja

    Minusta ei ole todennäköistä, että metsänomistajat nuorenisivat. 

    Tilleyn väite on kyllä hyvin perusteltu, vaikea alkaa argumentoimaan vastaan. Metsänomistajien kaupungistuminen lienee kuitenkin totta. Luullakseni totta on sekin, että metsänomistajista suhteessa yhä suurempi osa joko äänestää vihreitä tai omaa muuten vaan muita kuin puhtaasti taloudellisia intressejä metsiensä suhteen.

    puunhalaaja

    Visakallo, kiitos vastauksesta. Kun omaa pientä suojelualuetta perustin, niin se rajattiin minun ymmärryksen mukaan juuri noin kuin Timpan esimerkissä, eli jäi kaistale tienlaitaan johon voi koskea. Tai tässä uskossa ainakin itse olen elänyt, kukaan ei paikan päällä käynyt, lähetin itse karttapiirroksen elyyn. Joka tapauksessa naapurien elämää helpottaakseni raivasin tienlaidan suojelualueenkin kohdalta niin, että pystyy ongelmitta kulkemaan.

    Ja kuten sanoit, tuntuu kyllä semisti uskomattomalta tuo viranomaisten toiminta.

    puunhalaaja

    Visakallo, mikä noissa naapurien maille tulleissa suojelualueissa on ongelma? Suojeltiinko ne vastoin omistajan tahtoa vai mitä tapahtui?

    puunhalaaja

    Nämä myrkyn jakeethan ovat lähtöisin peltojen myrkyistä. 

    Jees, jutussa kerrotaan näin: ”
    <h2>Metsätaimia myrkytetty laajasti</h2>
    Suomessa neonikotinoideja on käytetty – tavalliselle kansalaiselle yllättävästi – myös metsiin istutettavien havupuuntaimien suojaamiseksi tukkimiehentäiltä.

    Taimet ovat saaneet myrkkynsä yleensä taimitarhoilla.

    ”Ennen torjuntaan käytettiin esimerkiksi elohopeaa, sinkkiä ja kuparia, jotka eivät hajoa luonnossa”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Marja Poteri kertoo.

    Kun alkuaikojen kemikaalit kiellettiin, ne vaihtuivat muun muassa neonikotinoideihin.

    Suomalaisten havupuutaimien kemikaalikäsittely on ollut ja on vuosittain suurta. Käytännössä kaikki Suomen metsiin istutettavat havupuut – 150–160 miljoonaa tainta – saavat taimitarhoilla jonkinlaisen kemikaalikäsittelyn ennen istutusta. Jälkikäsittelyjä on tehty maastossakin.
    <h2>Estää hermoimpulssin kulun</h2>
    Neonikotinoidit ovat olleet havupuiden suojauksessa vain yksi aineryhmä. Niiden käyttö on kattanut noin kymmenen prosenttia kaikista taimien torjunta-aineista.”

    Eli tätä kamaa on mennyt suoraan metsiin taimien mukana.

    Mistä ne hyönteiset ovat vähentyneet?

    Visakallo, tutkitusti vähän kaikkialla.

     

    puunhalaaja
    puunhalaaja

    ”Kaatopaikkaa ei saa perustaa enää mihinkään, ”

    Näinpä. Voi olla, että tulevaisuudessa ei saa hakata touko-kesäkuussa. Maailma muuttuu.

    puunhalaaja

    Kuten Anneli edellä kirjoitti. Valtiolla on oikeus puuttua elinkeinoihin. En saa perustaa metsääni esim kaatopaikkaa. Tai jos saisin, olisi toisilla kansalaisilla oikeus koettaa muuttaa lakia.

    puunhalaaja

    Mehtäukko kyseli mandaateista. Tilannehan on yksiselitteinen. Kansalainen voi vaatia, vedota, pyytää, anoa, äänestää, marssia jne jos jonkinlaisten asioiden puolesta. Saa vaatia hoitajamitoitusta, maailmanrauhaa, tasa-arvoa, turkiskieltoa, lentoveroa, rajoja kiinni tai mitä nyt haluaakaan.

    puunhalaaja

    Timppa, mielenkiintoinen esimerkki tuo kertomasi. Mä itse mietin puolestani yhtä omaa rajanaapuria (mahdollisesti perikunta tms). Alue avohakattiin lokakuussa 2016, sen jälkeen alueella ei ole tapahtunut ymmärtääkseni yhtään mitään. Ero toiseen rajanaapuriin (yhteismetsä) on hurja. Avohakkuu kesäkuussa 2018, ja nyt siellä on maa muokattu, ojat aukaistu ja kuuset istutettu. Jälkimmäinen myös jätti isoja lehtipuita ojan varteen, teki tekopökkelöitä jne.

    puunhalaaja

    Jäin miettimään Timpan lukujen pohjalta seuraavaa: jos tuota hyvin hoidetun jatkuvan kasvatuksen metsän tuottoa verrataan huonosti hoidettuun jaksollisen kasvatuksen metsään, niin miten päin suhde menee?

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 1,038)