Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Stihlin ohjaimella jopa humanisti osaa teroittaa.
On toki päinvastaistakin liikettä. Tällaisia Kurjen tilan kaltaisia ekokyliä tullee lisää: http://kurjentila.fi/ En niin välitä noista biodynaamisista säksätyksistä, mutta paikan ulkonäkö vakuutti. Katselin kylää kesällä useamman kerran tieltä, oli todella viehättävän ja harmonisen näköistä verrattuna moneen muuhun uudisrakentamiseen.
Edelläänkään se Arla ei määrittele kenen pellot on oltava luomussa. Vaan tuottajat voivat ihan itse valita haluavatko olla luomutuottajia.
Ei, Arla ei määrittele. Lisäksi Arla ostaa vaikka ei olisi luomua. Arlalla on halutessaan silti oikeus määrittää kriteerit, joilla se ostaa. Juuri niin kuin UPM tekee nyt. Luomuton possuilija voi koettaa tuollaisessa tilanteessa löytää uuden ostajan, aivan kuten sertifikaatikon myyjä voi koettaa etsiä uuden ostajan puilleen.
Planter, tässä vähän filmimatskua heinäkuun salaperäisistä öistä. Enemmän taitaa nykyään pelloilla pyöriä juhannuksena hirviä kuin neitokaisia.
https://yle.fi/uutiset/3-9728900
Maidon ja lihanjalostajat ilmoittavat asiasta aina ensimmäisenä raaka-aineen tuottajille.
Visakallo, ilmaisin ajatukseni ilmeisen epäselvästi. Tarkoitin, että maidon ja lihanostajat voisivat halutessaan toimia noin kuin kuvasin. He eivät rikkoisi mitään lakia näin toimiessaan. En siis usko puunostajienkaan toimivan tässä laittomasti. Tämä on markkinataloutta. Mutta painotan sitä, että tämä on minusta erinomaisen huonosti toteutettu operaatio. Metsänomistajia olisi pitänyt informoida! Tällainen salailu ei minusta kuulu avoimeen yhteiskuntaan.
Se nuoriso JOUTUU muuttamaan muualle kaupunkeihin koska opiskelu vaatii…Ennenvanhaan riitti kansakoulu joten peräkammarin asustajia piisasi. Nyt ei riitä ja tarvitaan jopa ylempää tutkintoa ja kyllä silloin tie vie isoon kaupunkiin
Mutta siis, ei ne susia lähde pakoon siltikään?
Kuvailit juuri hyvin yhteiskunnan muuttumista. Se on monimutkainen prosessi, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Elämä siirtyy kaupunkeihin. Osa lähtee vähän pakon edessä opiskelemaan tai töihin, mutta huomaakin sitten mukavat puolet. Naapurikorttelista saa etnistä ruokaa ja rumpupiirejä kokoontuu joka toinen ilta.
Visakallolla hyviä huomioita. Jäi yksi pointti ekasta viestistä kirjoittamasta, ja se on nämä kuntarajat. Haja-asutusalueilla nämä kuntarajat pitäisi heivata hemmettiin. Mieluiten tietenkin yhdistelisin kuntia, mutta vähintäänkin yhteistyötä pitäisi lisätä. Pitäisi olla kuntarajat ylittäviä koulupiirejä, joilla saataisiin kuljetusmatkat mahdollisimman lyhyiksi.
MetsäMatin jutut olivat minusta aika vakuuttavia. Tämä on markkinataloutta. Ei mikään estä Arlaa tekemästä päätöstä, että ostaa enää vain luomutiloilta maitoa, tai lihanjalostajia tekemästä linjausta, että vain sellaisen possun liha kelpaa jolla saparo on kolmella kierteellä. Alkutuottajan asema on ankea monasti.
Tämän todettuani kiirehdän toki toteamaan, että tämä avoimuuden puute asian tiimoilla on ihan kummallista. Tämä epäselvä toimintamalli johtaa pahimmillaan aavistushakkuisiin.
Kultasakaalin asemasta vielä hyvää juttua tässä Hanna Halmeenpään postauksessa: https://bit.ly/2YMEJ37
En minä tiedä tuoko sakaali mitään lisäarvoa meille, voi olla että se vaan entisestään pahentaa lintujen asemaa. Mitä ilmeisimmin se olisi silti kannattanut säätää vieraslajiksi, sillä nykyisellään ei voi kuin levitellä käsiä. Ideaalitilanteessa meillä olisi pieni hallittu määrä sakaaleja ja esim. minkit ja supikoirat olisi tapettu kaikki.
Miisu, ketun ja sakaalin eroista täällä: https://suomenluonto.fi/mita-sakaali-syo-eurooppalaistutkimusten-mukaan-pikkujyrsijoita-ja-haaskoja/ ”Tutkijat huomasivat, että kettu ja sakaali viihtyivät pääosin eri elinympäristöissä: sakaali ihmisen liepeillä alavilla mailla, kettu kauempana asutuksesta ylängöillä.” Tuo oli siis tilanne euroopassa, täällä tilanne voi olla toinen?