Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Siis vain yhden linkin per viesti? Sama kikka ei toimi jos pistää useamman linkin?
Eihän kysymys ole pelkästään valkoposkihanhien muutosta.
Totta, mutta puistonurmikoiden kakat ei ole yhtä merkittävä asia kuin ruuantuotanto. Syysmetsästyksellä ehkä Suomessa puistoissa pesivää kantaa saisi pienemmäksi, mutta se ei ratkaisisi maatalouden ongelmia.
Moderaatio, eikö teidän firmassa ole ketään joka osaisi korjata tuota linkkihommaa?
Kuka maksaa ennätysvauhtia velkaantuvassa Suomessa tämän sirkuksen?
No sinä ja minä. Pointtihan tässä on se, että helppoja ja halpoja ratkaisuja ei ole. En nimittäin usko, että vain ampumalla homma kokonaan ratkeaisi. Tärkeintä on estää tämän massiivisen ongelman toistuminen ja turvata ruuantuotanto. Keppi ja porkkana toivottavasti toimivat. Jos ei, niin sitten pitää keksiä paremmat porkkanat tai isommat kepit.
Itse asiaan sanoisin että hanhia pitäisi voida torjua ja riistalihan hävittäminen tuntuu järjettömältä. Helpointa muuttaa lajin status riistaeläimeksi,
En ole tuosta ihan varma. Jos se muutetaan riistalajiksi, niin eihän se mahdollista kevätmestästystä, vrt. haahka. Hanhien ampuminen syksyllä ei auta tämän hetkiseen ongelmaan.
Minusta on ihan ok, että tänä keväänä sallitaan ampuminen pelloilla. Kummastelin myös kieltoa hyödyntää lihaa, mutta ehkä se on perusteltua: En halua tästä mitään uutta Maltaa. Pidetään homma asiallisena vakavan haitan torjuntana ja kehitetään hybridimalli ensivuodeksi. Tarkoittaa sitä, että varataan tietyt pellot kunnon korvausta vastaan hanhipelloiksi ja sallitaan hanhien karkottaminen vaikka ampumalla muilta pelloilta.
Eikö valkoposkihanhi ole vieraslaji?
Ei ole vieraslaji. Nuo ovat ilmaantuneet itäisen Suomen pelloille omin avuin, syynä muuttoreittien muuttuminen. Mikä sen taas on aiheuttanut, niin piru tietää. Onko ilmastonmuutos, vai onko vain ruokailupaikat rajan takana heikentynyt?
Kannatan kyllä haitan korvaamista. Toinen järkevä muutos olisi liito-oravan suojelustatuksen muuttaminen sellaiseksi ettei sen takia tarvitsisi muuttaa metsänkäsittelyään.
Ajattelitko Anneli niin, että nämä olisivat samaan aikaan voimassaolevia optioita? Eli ei olisi pakko suojella, mutta jos suojelee, niin korvataan asiallisesti?
En osaa sanoa parantaisiko tuo järjestely liito-oravan asemaa. Jos päätös pitäisi tehdä vain tämän foorumin aktiivikirjoittelijoiden ajatusten perusteella, niin ehkä jopa parantaisi! En uskalla silti vannoa että iso kuva olisi sama.
Korvausjärjestelmän puolesta joka tapauksessa puhuisi yleisen oikeudenmukaisuuden lisäksi se, että tuon lajin suojelun myötä samalla turvataan tehokkaasti monimuotoisuutta isojen haapojen ja kolopuiden suojelulla. Sitä kannattaa tukea.
Kysymys on siihen sävyyn asetettu, ettei oikein kiinnostaisi vastata.
Olen pahoillani Gla että tulkitsit kysymykseni noin. Yritän selventää. Eli minulla oli ennakkoon muodostunut käsitys, että erityisesti juuri sinulla ja parilla muulla kirjoittajalla on erityisen hyvin luontohommat hallinnassa. Minun on siksi pikkuisen vaikea ymmärtää mikä tämän liito-oravahomman tekee niin herkäksi, kun kumminkin käytännössä moni toimii niin, että tyyppi voi jatkossakin sammalvuoteellaan somat nappisilmät ummessa kelliä. Useampi kirjoittaja juuri näin kertoi toimivansa, haavat jäävät pystyyn.
Aiempi hölötykseni identiteettipolitiikasta ei ehkä ole täysin hakoteillä. Ainakin osa omistajista vieroksuu ensisijaisesti ylhäältä/ulkoa tulevaa päsmäröintiä, ei niinkään itse liito-oravaa. Ymmärrän ilmiön, mutta toisaalta en ymmärrä. Minulle henkilökohtaisesti liito-oravan saaminen omaan metsään olisi yksi elämän huippuhetkiä, tarjoaisin tarkastajalle konjakkia haavan juurella. Eli minulle kyse on identiteettiasiasta, mutta positiivisesta sellaisesta.
Kiitoksia tähänastisista vastauksista. Mutta vastatkaa toki vaikka tilanne olisi kuvitteellinen eikä maillanne olisi havaintoja. Haluan oikeasti tietää miten toimisitte.
Tuon tähän vielä yhden näkökulman. Eli missähän määrin tässä on lopulta kyse identiteettipolitiikasta? Toisille liito-orava on joku fukin lentävä rotta, jota elämästä mitään tajuamattomat kaupunkilaiset vihervasemmistolaiset pitkätukat suojelevat. Apunaan heillä on verovaroilla loisivat turhat virkamiehet. Koko suojeluhomma on aivan turhaa ja aiheuttaa vain ongelmia järkeville ihmisille, joiden taloudellinen toimeliaisuus on kaiken kehityksen perusta. Motoja metsiin ja pillareilla soilta turhat turpeet sivuun, sillä Suomi nousee.
Sitten on toisaalta porukka,joille jokainen avohakkuu on pienimuotoinen maailmanloppu. Perjantaina etäilmastolakkopäivänä käydään poseeraamassa puukasan vieressä pidellen käsissä ”nyt on pakko” – kylttiä. Twitterissä tulee 500 tykkäystä tunnissa. Näille ihmisille liituri symbolisoi kaikkea hyvää, jokainen puu joka sen takia jää pystyyn, on voitto ihmiskunnalle.
Minä uskon että ainakin osin on kyse tästä yhteiskuntaa muillakin tavoin jakavasta identiteettikysymyksestä. Siihen on hirveän vaikea vaikuttaa. Enemmän minua kiinnostaakin käytännön kysymykset. Miten korvata metsänomistajalle koituva haitta? Kun kerta yhteiskunta lainsäädännön keinoin asiaan puuttuu, niin miksi yhteiskunta ei maksaisi korvausta jokaisesta liito-oravan takia pystyyn jääneestä puusta? Jos korvaus olisi esim. 1,5 kertaa puun markkina-arvo, niin tekisikö tämä suojelun helpommaksi hyväksyä? Ja rahat kemerasta, lisäksi leikataan taiteesta, kulttuurista, urheilusta ja ennen kaikkea julkisen sektorin palkoista.
Nykyistä suurempi ilveskanta rajoittaisi kauriiden määrää.
Miten sinä Gla toimit, jos tiedät metsässäsi olevan ryppään ikivanhoja haapoja ja näet papanaröykkiöitä niiden juurella? Kohde ei ole viranomaisten tiedossa. Koetko jatkavasi hyvää metsänhoitoa pistämällä puut nurin? Muutkin toki saa vastata, olisi mielenkiintoista tietää miten tuollaisessa tilanteessa reagoitte.