Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Tällä kaverilla on instassa yli 10 000 seuraajaa, mielenkiintoisia näkemyksiä metsästyksestä hän tarjoaa myös blogissaan: http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2019/02/kritiikkia-keskustan-erapoliittiseen.html
<b>Keskustan ja MTK:n yhteiset eväät</b>
Biologinen kestävyys sallisi paljon suuremmat riistaeläinkannat. Eikä mikään edistäisi erätaloutta ja metsästysmahdollisuuksia paremmin kuin se että riistaa olisi paljon. Alkaisi olla myös jahtimahdollisuuksia paljon nykyistä suuremmalle joukolle, kun ei tarvitsisi olla kateellinen niistä harvoista hirvistä. Metsälle pääsisivät maksua vastaan myös metsästysturistit ja mikä ilmeisesti vieläkin kauheampaa maattomat kaupunkilaiset.
Hirvieläinkantaa voitaisiin kasvattaa monin paikoin ainakin viisin-, mieluummin kymmenkertaiseksi, mutta MTK ei omiin bisneksiinsä niitä metsiin tai pelloille kaipaa. Jos ja kun keskusta kuuntelee MTK:ta, hienot eräpoliittiset linjaukset ovat ihan yhtä tyhjän kanssa.
MTK:n räväköityminen viimevuosina hirviasioissa on ilmeisesti seurausta siitä, ettei etujärjestö pysty juurikaan auttamaan taloudellisessa ahdingossa olevia maanviljelijöitä. Vaan suuntaavat huomion metsänomistajiin ja kun eivät kantohinnallekaan mitään voi, niin keskittyvät ”hirvivahinkoihin”.
<b>Villisika</b>
Villisika on pikkuhiljaa leviämässä uudeksi riistalajiksemme. Se voisi olla osassa Suomea jopa merkittävin riistalaji. Miljardien liikevaihtoa pyörittävä pääoma on kuitenkin saanut juoksupojikseen maa- ja metsätalousministeriön, joka pyrkii nyt tuhoamaan luontaisesti levinneen riistalajin ”parempien” bisnesten tieltä. Tämä parempi bisnes tehdään valtaosin kannattamattomasti veronmaksajien rahoilla. Lopputuloksena sikayrittäjä painii täysin kannattamattomassa tuotannossa henkihieverissä, kiinalainen saa maailman parasta lihaa alle todellisten tuotantokulujen ja muutama lihatalo käärii veronmaksajien tuet omiksi voitoikseen.
”Villisian kohdalla ohjeeksi sopii, että se on ammuttava tavattaessa”, totesi keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä 23.10.2017 Vantaalla. Ministeriö on tehnyt poikkeuksellisia lakimuutoksia keskustalle ei-toivotun lajin torjunnassa. Keinovalaistus ja saaliin lahtaaminen aitaukseen ovat nykyisin sallittuja menetelmiä.
Reippaita näkemyksiä herralla!
Vmt, mikäli en vallan väärin ole ymmäränyt, niin tämä on se iso suunnitelma jonka varassa hirviasioita hoidetaan: https://mmm.fi/documents/1410837/1516659/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014/38979cf8-1660-423d-9330-43b4c7803255/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014.pdf Lainaan tähän pari kohtaa:
Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukuun ottamatta Keski- ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin
sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin. Toisaalta hirvikannan tiheyden laskeminen tavoitehaarukan alarajoille on aiheuttanut hirvikannan ja sen hoidon kannalta haitallisia piirteitä, kuten paikallisia hirvityhjiöitäja
Hirvitiheyden laskiessa tasolle 2,0 – 2,5 hirveä/1000 ha alkaa hirvikannan epätasaisuus lisääntyä ja syntyä hirvityhjiöitä, mutta edelleen voi olla tihentymäalueita, joilla hirviä on tavoiteltua enemmän. Syntyneiden tyhjiöiden uudelleen täyttyminen voi olla hyvin hidasta. Epätasaisuuden lisääntymisen arvioidaan heikentävän hirvikannan vakautta, vaikeuttavan valikoivaa verotusta ja metsästysmahdollisuuksien tasaista jakautumista sekä edistävän perinnöllisen monimuotoisuuden heikkenemistä. Myös kannan lisääntyminen voi heikentyä matalilla tiheyksillä, kun lisääntymisikäisten yksilöiden kohtaamiset vähenevät. Näin tapahtuu erityisesti naarasvoittoisissa kannoissa, joissa parhaassa siitosiässä olevia uroksia on vähän. Vasatuoton osalta on viitteitä siitä, että hirvitiheyden laskiessa tasolle 2,0 – 2,5 hirveä/1000 ha alkaa kannan vasatuottokyky pienentyä.
Eli meidän riistahallinto asettaa tietyt tavoitteet paljoko hirviä sopii olla alueella. Jos tehtäisiin niin kuin sidosryhmät, tyyliin mtk vaatii, ja laskettaisiin sitä kantaa sinne 2,5 ja allekin, syntyisi alueellisia tyhjiöitä. Eli ei piisaisi kaikilla seuroilla tasaisesti ammuttavaa. On ihan totta, että moderni metsätalous on luonut hirville otollisia ruokamaita. Mutta ei tuon lainaamani perusteella voi sanoa niin, että nykyinen hirvikanta on seuraus metsänhoidosta. Ei, se on seurausta tietoisesta toiminnasta, jolla on pyritty takaamaan koko Suomeen vakaa metsästettävä kanta. Paikallisesti metsästäjät ovat sitten saattaneet lyödä ohjeistuksen läskiksi ja asettaa vielä isommat tavoitteet.
Tuossahan puhutaan lisäksi siitä, että jos kanta laskee alle 2,5, niin sitten hirvet ei enää löydä toisiaan ja ne degeneroituu. Erikoista on se, että lapissa tavoitekanta voi olla tuota pienempi, eikä hirvet ainakaan tiettävästi siellä ole mutatoitunut. Osaatko sinä selittää miksi hirvi pysyy samassa tavoitetiheydessä lapissa reippaana ja raikkaana, mutta etelässä samoissa olosuhteissa surkastuu?