Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 1,038)
  • puunhalaaja

    Paljastuu, ettei tavoite olekaan kannan leikkaus, vaan selittely ja kannan ylläpito.

    Gla tiivistää hyvin mikä on meininki isossa osassa tiheän kannan aluetta. Tavoitteita tarkastellaan hirvitalousalueilla, ja kun osalle alueista seurat saattaa ilmoittaa jääväksi kannaksi suurin piirtein nolla peuraa, niin silloin hirvitalousalueen toisessa kunnassa jäävä kanta voi olla esim. 50/1000h (Urjalassa näin) . Hirvitalousaluetasolla kanta on kuitenkin tavoitteessa, ja julkisuuteen kelpaa levitellä nätin vihreää karttaa.

    Se jää toki mainitsematta, että tavoitteen asettavat metsästäjät (so. alueellinen riistaneuvosto) ja tavoite voi olla mitä vain, vaikkapa 30/1000h.

    puunhalaaja

    Metsuri motokuski, hirvien tavoitekannan asettavat alueelliset riistaneuvostot, eli käytännössä metsästäjät.

    puunhalaaja

    Joku aiemmin pohdiskeli metsälain ja sertin suhdetta, ja tuo on kyllä mielenkiintoinen tematiikka. Kuvitellaan seuraava tapaus:

    Yksityisen omistajan metsä on vuosikymmenet koskematta, se muuttuu lähinnä luonnontilaisen kaltaiseksi, lahopuuta 20 kuutiota hehtaarilla. Siis ei tuoretta lahopuuta, vaan keloa jne. Sitten tulee kirjanpainaja tai myrsky ja tuorettakin lahopuuta on äkkiä paljon.

    Sertiä noudattava ostaja ei koske kohteeseen. Toisaalta omistajalla olisi velvollisuus poistaa vahingoittunut havupuu. Puhtaasti metsätaloutta ajatellen optimaalisia keinoja toimia ei ole. Ideaalista ehkä olisi saada myytyä kohde hyvällä rahalla suojeluun. Toisaalta voisi myös olla houkuttelevaa myydä koko kohde energiaksi, tällehän ei ole estettä.

    Mutta se mitä eniten mietin on se, että entäs jos omistaja lainkuuliaisesti poistattaa tuoreen lahopuun ja samassa yhteydessä muunkin lahopuun, niin onko kohde sen jälkeen sertin silmissä taas normaalia metsätalousmaata, hcv-status poistuu? Kun lahopuu on poissa, niin uusi soitto UPM:lle ja moto lähtee nikottelematta hommiin?

     

    puunhalaaja

    En tiedä, paljonko syövät, kun edes Lounais-Suomen tiheä kanta metsästyksellä avustettuna ei saa Lounais-Suomesta hirviä vähiin.

    Lounais-suomi on siinä mielessä huono esimerkki, että sudet syö pääosin valkohäntiä. Ilman valkohäntiä sama susimäärä tosiaan olisi ihan eri tavalla hirvien kimpussa.

    Mutta sitten toisaalta, eihän susia olisi lähellekään tätä määrää ilman valkohäntiä. Lounaisen Suomen susikeskittymä on täällä vain ja ainoastaan valkohäntien takia. Ilman sitä ei tällainen tiheys ja näin hämmästyttävän pienet reviirit olisi mahdollisia.

    puunhalaaja

    Rane, ei ole kerrottu, että oliko kartta mukana. Mutta toisaalta tuossa Kurjenkin lainaamassa tekstissä puhutaan esiintymispaikasta. Tällä alueella olisi kiellettyä ylittää, muualla sallittua. Miten tuollainen ohje olisi voitu antaa, ilman että erikseen merkitään karttaan kielletty alue?

    puunhalaaja

    Anneli, onko sinulla  siis tieto, että paikkatieto olisi ollut puutteellista? Minä käsitin niin, että ELY oli kieltänyt ajamasta päältä, mutta oli antanut epämääräisen luvan ylittää joki muualla, jos siitä ei aiheudu haittaa. Olen siis siinä uskossa, että ELYltä on tullut tarkka ohje siitä missä raakut ovat ja kielto olla ajamatta niiden päältä.

    puunhalaaja

    Onhan tuo kotkahomma aika yllättävä. Kyse ei ole yhdestä yksilöstä, vaan useampi nuori lintu on samanaikaisesti keksinyt, että ihminen on oiva saalis.

    puunhalaaja

    Sen vielä Rane sanon, että ilmeisesti metsäkeskuksella ja ehkä Elylläkin on vielä jotain omia rekistereitä. Niitä ei taida päästä tavikset näkemään? Niiden ongelma tuskin on kuitenkaan kiusanteko, kyllä ne mahdolliset ongelmat liittyvät avoimeen dataan, jota siis voi tarkastella laji.fi portaalissa

    puunhalaaja

    Rane, tässä on esim. Äänekosken havainnot mitkä on laji.fi palvelussa: https://laji.fi/observation/list?target=MX.48243&finnishMunicipalityId=ML.532 Noista näkee aineiston laatu -kohdasta että onko ammattilainen vai mikä asialla. Osassa havaintoja myös nimi, tai varmaan valtaosassa. Kun yksittäisen havainnon avaa voi myös katsoa onko kuvia.  Inaturalistin kautta tulevissa havainnoissa ei varmasti kaikissa ole nimiä, itse pistän omalla nimellä. Toisaalta inaturalistin kautta tuleva havainto ei edes siirry metsäkeskukselle ellei jokin toinen käyttäjä vahvista havaintoa.

    Tämä malli periaatteessa mahdollistaa kiusanteon. Yksi puunhalaaja vie papanat, ottaa kuvan ja ilmoittaa havainnon. Toinen sitten vahvistaa tunnistuksen. En ole ihan varma miten näitä erilaisia havaintoja ammattilaiset metsäkeskuksessa ja elyssä arvioi. Ensinnäkin on erittäin hyvä, että kansalaisen havainto siirtyy metsäkeskukselle. On metsänomistajalle parempi että asia voidaan varmistaa ja huomioida suunnitteluvaiheessa, kuin että sitten motokuski soittaa ja ilmoittaa että nyt pitää lopettaa hakkuu kun liito-orava on tuulilasissa.

    Mutta sitten toisaalta jos pelkästään mun havainnon perusteella jotakuta ollaan viemässä käräjille, niin sekin kuulostaa aika ufolta. Kansalaishavainnon tulisi minusta toimia jonkinlaisena herätteenä, joka käynnistää kansalaista viisaampien ammattilaisten toimet. Jos ammattilainen, esim leimikon suunnittelija,  toteaa, että paikka on tyhjä eikä rakennepiirteetkään tms vaadi huomioimista, niin sittenpähän avohakataan. Tässäkin tilanteessa kansalaishavainto on täyttänyt tehtävänsä, se on antanut ammattilaiselle tiedon, että tämä kohde kannattaa katsoa tarkemmin.

    Liito-orava on hankala kohde siksi, että aika vaikea on vaikka heinäkuussa papanaa löytää. Raakkujen, jäkälien ja niin edelleen kohdalla eri. Jos jostain jäkälästä ilmoittaa havainnon kahden metrin tarkkuudella, niin se on ihan mahdollista käydä todentamassa. Miten varmuudella todentaa liiturista, että  se A) pyörii jossain B) ei todellakaan pyöri eikä liidä? Tämä erityisesti sellaisessa tapauksessa jossa havainto on 20 vuoden takaa.

    puunhalaaja

    Melkein 20 vuotta vanhat ilmoitukset tuntuu kyllä aika vanhoilta. Mä olen käynyt joskus katsomassa paikkoja jossa on jonkin ammattilaisen ilmoittama havainto juuri jostain parinkymmenen vuoden takaa. Ei ollut mitään merkkejä liitureista (sitä en osaa arvioida oliko alueen sopivat piirteet edelleen olemassa, luultavasti olivat). Yksi Elyn biologi sanoi jokin aika sitten että olisi hyvin arvokasta jos tuollaiselta kohteelta merkkaisi myös sen tiedon, että Ei ole mitään merkkejä.  Seuraavan kevään projektina ajattelinkin kierrellä noita vanhoja ammattilaisten löytämiä paikkoja ja tehdä kommentit myös siitä jos ei ole mitään.

    Sen vielä sanon että on ollut todella hämmentävä prosessi huomata näiden havaintojen satunnaisuus. Kohde jota on seurannut monta vuotta onkin yht’äkkiä ihan tyhjä, vaikka mitään muutosta ympäristössä ei ole ollut. Yksikin pesäpuu jonka alla on monta kevättä ollut kauhea papanamatto, oli tänä keväänä ihan tyhjä. Sitten toisaalta hämmentää se miten paljon on potentiaalisen oloisia hyviä  paikkoja, joissa ei ikinä ole mitään, ja puolen kilsan päässä kun menee nuoreen reilut 20 v kuusikkoon jossa on pari isoa haapaa, niin eikös näiden juurella ole papanoita.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 1,038)