Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Joku aiemmin pohdiskeli metsälain ja sertin suhdetta, ja tuo on kyllä mielenkiintoinen tematiikka. Kuvitellaan seuraava tapaus:
Yksityisen omistajan metsä on vuosikymmenet koskematta, se muuttuu lähinnä luonnontilaisen kaltaiseksi, lahopuuta 20 kuutiota hehtaarilla. Siis ei tuoretta lahopuuta, vaan keloa jne. Sitten tulee kirjanpainaja tai myrsky ja tuorettakin lahopuuta on äkkiä paljon.
Sertiä noudattava ostaja ei koske kohteeseen. Toisaalta omistajalla olisi velvollisuus poistaa vahingoittunut havupuu. Puhtaasti metsätaloutta ajatellen optimaalisia keinoja toimia ei ole. Ideaalista ehkä olisi saada myytyä kohde hyvällä rahalla suojeluun. Toisaalta voisi myös olla houkuttelevaa myydä koko kohde energiaksi, tällehän ei ole estettä.
Mutta se mitä eniten mietin on se, että entäs jos omistaja lainkuuliaisesti poistattaa tuoreen lahopuun ja samassa yhteydessä muunkin lahopuun, niin onko kohde sen jälkeen sertin silmissä taas normaalia metsätalousmaata, hcv-status poistuu? Kun lahopuu on poissa, niin uusi soitto UPM:lle ja moto lähtee nikottelematta hommiin?
En tiedä, paljonko syövät, kun edes Lounais-Suomen tiheä kanta metsästyksellä avustettuna ei saa Lounais-Suomesta hirviä vähiin.
Lounais-suomi on siinä mielessä huono esimerkki, että sudet syö pääosin valkohäntiä. Ilman valkohäntiä sama susimäärä tosiaan olisi ihan eri tavalla hirvien kimpussa.
Mutta sitten toisaalta, eihän susia olisi lähellekään tätä määrää ilman valkohäntiä. Lounaisen Suomen susikeskittymä on täällä vain ja ainoastaan valkohäntien takia. Ilman sitä ei tällainen tiheys ja näin hämmästyttävän pienet reviirit olisi mahdollisia.
Rane, ei ole kerrottu, että oliko kartta mukana. Mutta toisaalta tuossa Kurjenkin lainaamassa tekstissä puhutaan esiintymispaikasta. Tällä alueella olisi kiellettyä ylittää, muualla sallittua. Miten tuollainen ohje olisi voitu antaa, ilman että erikseen merkitään karttaan kielletty alue?
Anneli, onko sinulla siis tieto, että paikkatieto olisi ollut puutteellista? Minä käsitin niin, että ELY oli kieltänyt ajamasta päältä, mutta oli antanut epämääräisen luvan ylittää joki muualla, jos siitä ei aiheudu haittaa. Olen siis siinä uskossa, että ELYltä on tullut tarkka ohje siitä missä raakut ovat ja kielto olla ajamatta niiden päältä.
Onhan tuo kotkahomma aika yllättävä. Kyse ei ole yhdestä yksilöstä, vaan useampi nuori lintu on samanaikaisesti keksinyt, että ihminen on oiva saalis.
Sen vielä Rane sanon, että ilmeisesti metsäkeskuksella ja ehkä Elylläkin on vielä jotain omia rekistereitä. Niitä ei taida päästä tavikset näkemään? Niiden ongelma tuskin on kuitenkaan kiusanteko, kyllä ne mahdolliset ongelmat liittyvät avoimeen dataan, jota siis voi tarkastella laji.fi portaalissa
Rane, tässä on esim. Äänekosken havainnot mitkä on laji.fi palvelussa: https://laji.fi/observation/list?target=MX.48243&finnishMunicipalityId=ML.532 Noista näkee aineiston laatu -kohdasta että onko ammattilainen vai mikä asialla. Osassa havaintoja myös nimi, tai varmaan valtaosassa. Kun yksittäisen havainnon avaa voi myös katsoa onko kuvia. Inaturalistin kautta tulevissa havainnoissa ei varmasti kaikissa ole nimiä, itse pistän omalla nimellä. Toisaalta inaturalistin kautta tuleva havainto ei edes siirry metsäkeskukselle ellei jokin toinen käyttäjä vahvista havaintoa.
Tämä malli periaatteessa mahdollistaa kiusanteon. Yksi puunhalaaja vie papanat, ottaa kuvan ja ilmoittaa havainnon. Toinen sitten vahvistaa tunnistuksen. En ole ihan varma miten näitä erilaisia havaintoja ammattilaiset metsäkeskuksessa ja elyssä arvioi. Ensinnäkin on erittäin hyvä, että kansalaisen havainto siirtyy metsäkeskukselle. On metsänomistajalle parempi että asia voidaan varmistaa ja huomioida suunnitteluvaiheessa, kuin että sitten motokuski soittaa ja ilmoittaa että nyt pitää lopettaa hakkuu kun liito-orava on tuulilasissa.
Mutta sitten toisaalta jos pelkästään mun havainnon perusteella jotakuta ollaan viemässä käräjille, niin sekin kuulostaa aika ufolta. Kansalaishavainnon tulisi minusta toimia jonkinlaisena herätteenä, joka käynnistää kansalaista viisaampien ammattilaisten toimet. Jos ammattilainen, esim leimikon suunnittelija, toteaa, että paikka on tyhjä eikä rakennepiirteetkään tms vaadi huomioimista, niin sittenpähän avohakataan. Tässäkin tilanteessa kansalaishavainto on täyttänyt tehtävänsä, se on antanut ammattilaiselle tiedon, että tämä kohde kannattaa katsoa tarkemmin.
Liito-orava on hankala kohde siksi, että aika vaikea on vaikka heinäkuussa papanaa löytää. Raakkujen, jäkälien ja niin edelleen kohdalla eri. Jos jostain jäkälästä ilmoittaa havainnon kahden metrin tarkkuudella, niin se on ihan mahdollista käydä todentamassa. Miten varmuudella todentaa liiturista, että se A) pyörii jossain B) ei todellakaan pyöri eikä liidä? Tämä erityisesti sellaisessa tapauksessa jossa havainto on 20 vuoden takaa.
Melkein 20 vuotta vanhat ilmoitukset tuntuu kyllä aika vanhoilta. Mä olen käynyt joskus katsomassa paikkoja jossa on jonkin ammattilaisen ilmoittama havainto juuri jostain parinkymmenen vuoden takaa. Ei ollut mitään merkkejä liitureista (sitä en osaa arvioida oliko alueen sopivat piirteet edelleen olemassa, luultavasti olivat). Yksi Elyn biologi sanoi jokin aika sitten että olisi hyvin arvokasta jos tuollaiselta kohteelta merkkaisi myös sen tiedon, että Ei ole mitään merkkejä. Seuraavan kevään projektina ajattelinkin kierrellä noita vanhoja ammattilaisten löytämiä paikkoja ja tehdä kommentit myös siitä jos ei ole mitään.
Sen vielä sanon että on ollut todella hämmentävä prosessi huomata näiden havaintojen satunnaisuus. Kohde jota on seurannut monta vuotta onkin yht’äkkiä ihan tyhjä, vaikka mitään muutosta ympäristössä ei ole ollut. Yksikin pesäpuu jonka alla on monta kevättä ollut kauhea papanamatto, oli tänä keväänä ihan tyhjä. Sitten toisaalta hämmentää se miten paljon on potentiaalisen oloisia hyviä paikkoja, joissa ei ikinä ole mitään, ja puolen kilsan päässä kun menee nuoreen reilut 20 v kuusikkoon jossa on pari isoa haapaa, niin eikös näiden juurella ole papanoita.
Tuossahan oli vuosina 2020 -2023 pitkä katkos ettei metsäkeskuksen järjestelmiin siirtynyt havaintoja lainkaan. Jossain vaiheessa rupesi siirtymään Elyn biologien havainnot ja nyt sinne menee tosi paljon tavaraa vuoden 2023 lopusta lähtien. Tilanne oli siis muutaman vuoden se, että jos Sauli Naantalista löysi liito-oravametsän, ja soitti paikalle jonkin kokeneen liito-oraviin perehtyneen ammattibiologin, niin näillä ei ollut mitään keinoa ilmoittaa asiasta sen enempää ELYlle kuin metsäkeskukselle. Metsäkeskus ei ota suoria havaintoja vastaan ja ELY lopetti vastaanottamisen, sanoi että pitää ilmoittaa laji.fi systeemin kautta. Mutta kun havainnot kuvineen sinne laittoi, ei tieto koskaan mennyt metsäkeskukselle.
Löysin noina vuosina useamman ison esiintymän, kolopuut, papanoita koko tienoo tulvillaan. Ilmoitin ne ohjeiden mukaan ja parin kuukauden päästä ne avohakattiin. Kävin ihmettelemässä yhtäkin kohdetta ennakkoraivauksen aikana, siellä oli edelleen papanakasat puiden alla. Jos yhtään olisi käyty paikalla katsomassa, olisi ne varmasti havaittu. Tai sitten siellä käytiin kuten oletan, ja pantiin heti hakkuut tulille.
Kun kyselin näistä sitten ELYltä niin vastaus oli aina, että ilmoita poliisille. No en tosiaan ruvennut ilmoittelemaan. Minä koen täysin amatöörimäisenä harrastelijana, että mun tehtävä ei ole ilmoitella näitä poliisille, jos viranomaiset ei saa systeemejään kuntoon. Sitä paitsi minulla ei ole edes pätevyyttä arvioida alueiden piirteitä. Kansalaishavainnot toimivat periaatteessa arvokkaana ennakkotietona maanomistajalle ja alan toimijoille. Jos kohteessa on parin kuukauden/vuoden aikana ollut liitureita, niin silloin siellä kannattaa käyttää oikeaa asiantuntijaa.
Ainut keissi missä vielä missä harkitsen mitä teen on kun fukin demarien järjestö pisti liiturimetsän palasiksi. Monen hehtaarin alue josta kaikki isot puut katosi eikä mitään metsänkäyttöilmoitusta ole tehty, eikä liitureita huomioitu.
Mitä tulee äänekosken tapaukseen niin siellä näkyy käyneen ammattilainen toukokuussa kartoittamassa paikan ja hyvin ollut havaintoja. Mielenkiintoista tässä on tosiaan se, että missä vaiheessa metsänkäyttöilmoitus on tehty. Edelliset havainnot ollut vuonna 2010. Jos ilmoitus on tehty esim. keväällä 2023 niin hyvin voi olla, että kohde on niin ELYssä kuin metsäkeskuksessa jo sen verran vanha, ettei sille ole annettu painoarvoa. Tai onko jollain parempaa tietoa, että kuinka vanhoihin havaintoihin vielä reagoidaan?
Jos metsänkäyttöilmoitus on tehty noiden tuoreiden havaintojen jälkeen niin tulee kyllä mielenkiintoinen tapaus. Hauska kuulla miten firma perustelee, ettei alueella ole liitureita tai ettei alue sovi niille.