Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Tottakai vhp on vieraslaji. Se on vieraslajistrategiassa sellaiseksi määritetty. Lisäksi Suomella on velvollisuus estää sen leviäminen rajojen ulkopuolelle.
Annelin mainitsemia teknisiä apuvälineitä, so. keinovalo, ei saada käyttöön. Bernin sopimus mahdollistaisi sen, jos riistakeskus arvioisi ongelmat vakaviksi. Tällaista arviota se ei tee kuin pakotettuna, sillä seuraavaksi loogisesti keskusteltaisiin siitä, miksi vieraslaji ylipäätään on riistalaji…
Twitterissä Mikko Tiirola sanoi tuosta ei-metsästävän edustajan valintamahdollisuudesta näin: Olen tainnut jo vastata, mutta uudelleen: ei tarvitse olla metsästäjä eikä edes metsästäjätutkintoa. Rhy:n vuosikokous valitsee ”toimialueen maanomistajajärjestöjä edustavan hallituksen jäsenen”. Metsästäjät siis valitsevat, mutta vain maanomistajajärjestöjen esityksistä.
Eli ei ole tässä mietittävää, ei tarvi olla metsästyskorttia edustajalla. Tämä olisi yksi väylä nyt asiasta kiinnostuneille yrittää päästä vaikuttamaan.
Mielestäni sellainen riistaneuvoston jäsen ,joka ei ole perillä metsästyksestä on aika heikoilla eikä välttämättä kykene perustelemaan uskottavasti tekemiään esityksiä. Häntä kuunnellaan vain toisella korvalla.
Suorittava on tässä mielestäni väärässä, perustelen väitteeni näin: Kysymys hirvien, ja ensi vuonna myös peurojen, määrästä, on yhteiskunnallinen kysymys. Metsästys ja metsästäjät ovat vain keinoja tavoitteen saavuttamisessa. Maaomistajalla ja MTK:n jäsenellä voi olla aivan perusteltu näkemys sopivasta kannan tiheydestä, vaikka hän käyttäisi vapaa-aikansa muuhun kuin metsästykseen.
Jos tilanne on kuitenkin karannut käsistä ,kuten Varsinaissuomessa on osin käynyt, tarvitaan tehoa metsästykseen
Suorittava, luulen ymmärtäväni mitä tarkoitat. Ideaalitilanteessa homma menisi juuri noin: valtaisaksi kasvanutta kantaa leikataan vieraslupia myymälläkin. Saatu liha käytetään tarkasti hyödyksi ja jos ei enää sovi mitään omiin pakastimiin tai minkään ostofirman varastoon, niin sitten lihat annetaan vaikka koulun keskuskeitiöön. Tätä jatketaan kunnes kanta on ajettu alas, ja sitten taas omalla porukalla pidetään se kurissa.
Ongelma tuossa on se, että en usko noin käyvän. Kaupallinen metsästys ei ole kannan leikkaamisen väline, vaan se on peruste pitää kanta korkealla. Vain tiheästä kannasta piisaa lihaa omaan ja maksavan asiakkaan pakastimeen. Tämän vuoksi suhtaudun suurella epäluulolla kyseiseen toimintaan.
Kummasti tänne keskelle Suomea kiiri riistaviranomaisten viesti jo 20 vuotta sitten siitä ,että on pidettävä vhp-kanta matalalla , että ongelmilta vältytään. Ydinalueella näyttää vesti kiirineen ohi korvien.
Suorittava, ei minulle synny noista riistaviranomaisten vielä 2010 – luvulla tekemistä alueellisista suunnitelmista sellaista kuvaa, että kantaa olisi tahdottu leikata. Eikös niillä päin vastoin ole pyritty levittämään peuraa??
Hömö- ja töytötiainen ovat vähentyneet, mutta eivät kyllä mitään harvinaisuuksia vielä.
Uhanalaisuuskeskustelussa joskus sekaantuu kaksi eri asiaa. Uhanalaisuudella voidaan viitata hyvin pieneen yksilömäärään, tai sitten nopeaan vähenemiskehitykseen. Näiden metsätiaisten kohdalla kyse on jälkimmäisestä.
Kaupallista metsästystä harrastavien seurojen alueilla jäävän kannan mediaani on yli 20/1000h. Eli kanta on pidettävä tiheänä, jos halutaan ammuttavaa piisaavan niin omalle porukalle kuin maksaville vieraille.