Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 1,036)
  • puunhalaaja

    Mutta niihin valkohäntäisiin paholaisiin takaisin: Kaiken muun hyvän lisäksi ne taitaa levittää koronaa! https://www.biorxiv.org/content/10.1101/2021.01.13.426628v1

    puunhalaaja

    En mä keksi mitään järkevää syytä epäillä näiden lukuisten tutkijoiden näkemyksiä laidunnuksen vaikutuksesta: https://www.muutoslehti.fi/ylisuuri-porokarja-tuhosi-talvilaitumensa/

    puunhalaaja

    https://www.bioenergia.fi/wp-content/uploads/2021/01/Energiapuun-korjuun-vaikutukset-lahopuulla-elavaan-lajistoon.pdf

    ”Energiapuun korjuu ei siis ole
    metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta ongelmatonta vaan
    keruukohteiden ja keruutapojen
    valintaan pitää keskittyä. Oikein
    tehtynä energiapuu on kuitenkin
    metsälajiston kannalta pääosin
    ongelmaton raaka-aine ja tästä
    näkökulmasta katsoen metsien
    käytön kestävyyttä koskevan keskustelun pitäisikin pääosin kohdistua hakkuumääriin, luonnonhoitotapoihin ja metsiensuojeluun sen sijaan että pohdittaisiin
    sitä, voiko jo hakatusta kohteesta
    kerätä energiapuuta. ”

    puunhalaaja

    Sopikaamme niin, että puupeltomies retkeilee mieluummin puupellolla ja esteettisesti älykäs mies aarniometsissä”,

    Risuparralle vinkki, puupeltomies olisi poliittisesti korrektimpi termi kuin tuo räkäpetäjäporukka.

    puunhalaaja

    ”Porojen laidunnus kuuluu tunturialueen luontoon. Voimakas, etenkin ympärivuotinen laidunnuspaine kuitenkin heikentää joidenkin tunturiluontotyyppien tilaa. Porojen kesä- ja talvilaidunnuksen vaikutukset eroavat toisistaan. Kesälaidunnus vaikuttaa kasvilajien runsauteen ja muuttaa lajiston runsaussuhteita. Se vähentää selvimmin maajäkälien, sammalten ja joidenkin varpujen määrää. Ruohomaiset lajit joko vähenevät tai runsastuvat niiden kasvumuodon ja -paikan mukaan. Talvilaidunnus vähentää selvimmin maassa ja alle kahden metrin korkeudella puussa kasvavien jäkälien määrää. Voimakas talvilaidunnus voi vähentää myös hidaskasvuisia varpuja. Talvilaidunnus ei vaikuta kasvillisuuteen yhtä intensiivisesti ja tasaisen kuluttavasti kuin kesäaikainen laidunnus.

    Laidunnuspaine on uhanalaistumisen syynä 21:llä uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi arvioidulla tunturiluontotyypillä. Tunturikoivikot ovat monin paikoin kärsineet tai hävinneet sellaisilla alueilla, joilla porojen kesälaidunnus on estänyt puiden ja pensaiden uusiutumisen mittarituhon jälkeen”

    https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Tunturit/Uhanalaistumisen_syyt_ja_uhkatekijat

    puunhalaaja
    puunhalaaja

    Ei minusta, jos kuluttajaa johdetaan harhaan. Kyllä jos mitään ei saa omaisuudelleen tehdä, yhteiskunnan tulisi korvata tämä .

    Ei FSC ole sen kummempaa kusetusta kuin muukaan markkinatalous. On avainlippua, reilun kaupan merkkiä ja ties mitä. Kuluttajat koettavat vaikuttaa tuottajiin/kauppaan ja toisaalta kauppa/tuottajat kuluttajiin.

    Nyt on vaan käynyt monen suomalaisen metsänomistajan kannalta niin onnettomasti, että se oma yritys vaikuttaa kuluttajiin on ollut aika laimea esitys. Ei paljon mediaseksikkyydellä loista PEFC. Tuo paremman väen serti on hoitanut mielikuvamarkkinoinnin paljon paremmin (ja onhan se toki todellisuudessakin Suomessa luonnon kannalta parempi kuin PEFC, muista maista en osaa sanoa).

    Mitään laitonta ei ole tapahtunut. Mitään uutta ei ole tapahtunut, alkutuottaja on aina ollut kuluttajien armoilla. Tätä tilannetta voisi verrata siihen, että joku perhe on pitänyt kanalaa vuosikymmenet. Tehdään sukupolvenvaihdos ja investoidaan. Sitten joku hippilauma onnistuu vakuuttamaan kuluttajat siitä, että kana kärsii siinä kopissa, jossa se hädin tuskin mahtuu liikkumaan, ja kaikki vaativat vapaan kanan munia. Kauppa ei enää ostakaan niitä perinteisiä munia. Tuottaja joko lopettaa toimintansa tai sopeutuu uuteen todellisuuteen.

    Nostan hattua ympäristöjärjestöille siitä, että ne yrittävät painostaa ymp.ministeriötä lisäämään rahoitusta eritoten metsoon. Noilla rahoilla voitaisiin sitten lunastaa valtiolle niitä alueita, joiden käytöstä nyt on paljon keskusteltu. Tai vaihtoehtoisesti valtio voisi toki tehdä maanvaihtoja. Joka tapauksessa on reilua, että yritetään miettiä myös omistajan tilannetta, tämä FSC:n suosio ja sen mukanaan tuomat vaatimukset ovat yllättäneet monet.

    puunhalaaja

    Jos puut ovat aiemmin kelvanneet, niin miksi ei enää näille yhtiöille.

    Vähän hassu kysymys. Yhtiöt koettaa myydä sitä mitä kuluttajat haluavat. Jos kuluttaja haluaa sen tietyn leiman pakkaukseen, niin milläs myyt sitä toista leimaa??

    puunhalaaja

    Tuohon Annelin linkkaamaan juttuun kommenttia. Kyllä sitä puuta voi myydä, mutta ei sellaisille toimijoille, jotka haluavat fsc-tavaraa. Jos olen twitteristä oikein tajunnut, niin yhteismetsissä on tällaisista hcv-kriteerit mahdollisesti täyttävistä kohteista kerätty ainakin keloja polttoon, osa alueista hakattu kokonaan. Kun lahopuut on poissa, ei ehkä ole enää estettä myydä muita puita normaaliin tapaan.

    Ongelmallinen tilanne, ei tuollainen satoja vuosia vanhojen kelojen polttaminen ole järkevää. Toisaalta en pidä järkevänä sitäkään, että yhteiskunta lähtisi yhteismetsien ehdottamaan määräaikaiseen suojeluun. Mikäli kohteet ovat niin arvokkaita kuin on esitetty järjestöjen toimesta, pitää ne ostaa reilulla korvauksella pysyvään suojeluun.

    puunhalaaja

    Toisekseen poronhoito on tuon alueen alkuperäiselinkeino joten onko meillä syytä arvostella heidän toimeentuloaan.

    On syytä ja varaa arvostella. Porojen pitäminen on suhteellisen tuore ilmiö tuossa kulttuurissa. Lisäksi tämä nykyinen laidunnusmalli ruokintoineen ei minusta ole verrattavissa entiseen malliin, jossa poroja oli selkeästi vähemmän.

     

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 1,036)