Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Julkisesta vielä. Onko kukaan täällä koskaan räknäillyt, jotta mitkä tehtävät ja virat julkisella puolella on turhia, ja paljonko niiden lopettamisella voisi saada säästöjä?
”Kohta tuntuu että pelimaailma on se ala jolla ne rahat tehdään. Metsäala taitaa olla kohta aika vanhanaikaista.”
Fiksuimmat onkin varmaan jo siirtyneet koodaamaan pelejä metsänhakkuusta. Ostin oheisen pelin kirjastoon, eipä ehdi kauaa hyllyssä odottamaan lainakertojen välillä, kun joku piltti sen taas kotiinsa kantaa ja harjoittelee puunkaatoa. Jos ei näin kasva hyviä metsätyömiehiä niin ihme on.
Yksi mieleen jäänyt muisto vuosien takaa. Olin tekemässä kirjaston muuttoa. Pakkasin kirjoja muuttolaatikoihin ja kannoin kuorma-autoon. Paikalle oli osoitettu myös kaksi kunnanmiestä, siis sellaisia oikeita työmiehiä eikä mitään humanisteja. Äijät kanto välillä yhden laatikon kahdestaan ja sitten ne meni tupakalle jupisemaan, että ”ei näillä palkoilla, saatana”.
Nauratti silloin ja naurattaa vieläkin.
”Puunhalaajan palkka ei todellakaan ole erikoinen. Lähinnä tulee mieleen kirjastoalanvirkailijoiden palkat.”
Metsuri motokuski haarukoi oikean työmaan heti.
Keskustelussa on puhuttu lomarahoista. Minusta niiden leikkaaminen/poistaminen olisi kunta-alalla järkevin tapa tehdä säästöjä. Mieluummin leikataan tuosta kun kasvatetaan ryhmäkokoja tms. Palkattomia vapaita pitää myös markkinoida tehokkaasti, samoin lomautuksilla saa säästöjä todistetusti. Mieluummin viikko lomautusta kaikille kuin vaikka opettajien määrän vähentämistä. Iso osa kunta-alan hommista kun on ihan järkeviä, ei niitä kulttuuritulkkeja ja toiseus-koordinaattoreja nyt niin paljon ole.
”Teollisuudesta ja julkiselta sektorilta voitaisiin milloin tahansa vähentää 20%työntekijöistä ja kaikki työt tulisi tehtyä.”
Omalta työpaikalta leikattiin juuri tuo noin 20 prossaa. Kaikki työt ei tule tehtyä. Kuntalaisilla olisi paljon sellaisia toiveita ja tarpeita, joita ei voi toteuttaa. Toisaalta on sitten niin, että esim. kunnnan ja maakunnan rajat rikkovalla yhteistyöllä voisi saada aikaan tehokkuutta. Ideaalitilanteessa byrokraattisia ja jäykkiä rakenteita saataisiin purettua ja ohjattua työvoimaa uusiin tehtäviin.
”Suomessa on koulutettu liikaa porukkaa väärälle alalle. Korkeakoulut työntävät tohtoria ja maisteria työttömyyskortistoon”
Tuo on totta. Lisäksi koulutusverkko on ihan laaja. Kestämme sen jos Helsingissä pari lahjakasta tyyppiä opiskelee kuvataidetta. Ei ole tarvetta sille että maakunnissa epämääräiset koulut tuuttaavat markkinoille Kuvataitelija (AMK) -tutkintoja. Myös omalla alallani koulutusta on mielestäni liikaa.
”Lisäksi on yksityistä puolta lyhempi päivittäinen työaika, en pääse koskaan verotoimistoon amulla klo 7.00.”
Yleistys. Olen töissä laitoksessa joka on ma – to auki 10 – 19. Asiakkaita käy päivittäin plusmiinus 300. Kertaakaan ei viimeiseen 7 vuoteen ole pistetty ovia kiinni siksi, että työntekijöiltä loppuisi työaika. Välillä se tarkoittaa sitä, että tekee kolme tuntia ylimääräistä ja vaihtaa työvuoroja muutenkin lennosta. Ylityökorvauksia ei tule, sisääntehdyt tunnit koetetaan pitää jossain välissä.
On kunnassa toki sellaisiakin tehtäviä, joissa voi käydä tekemässä vain sen 8-16 päivän. Haluan näillä kommenteilla tuoda esiin sitä, että kunta-ala on hyvin monimuotoinen. Vaikka osa siellä saa ihan mukavaa palkkaa, ei samaa voi yleistää kaikkiin. Sama juttu työajan kanssa, osalla kunnan ihmisistä se on jotain muuta kuin 8-16
Unohtui vielä äsköisestä vuodatuksesta: Ansiosidonnaisella opiskeleva vaimoni saa enemmän massia kuukaudessa käteen kuin minä palkkaa. Ja hyvä niin, ei siinä mitään, mutta antaapa osviittaa eri sektorien palkkatasoista.
Julkisen sektorin virkaloinen ilmoittautuu! Muutamat keskustelussa esiin tulleet huomiot ovat aivan ilmeisiä epäkohtia, kuten vaikka juuri tuo viiden vuoden irtisanomissuoja kuntaliitoksissa. Aivan tolkuton idea. Lisäksi johtotason palkoissa voisi olla ehkä vähän leikkaamisen varaa, aika koominen on joku Tampereen pormestarin palkka.
Toinen huomio on sitten se, että iso osa kuntasektorin työntekijöistä saa tosiasiassa aika maltillista palkkaa. Olen akateeminen, on ikälisää, jotain toistakin lisää ja bruttopalkka on noin 2300. Se ei minusta ole paljon, mutta pidän silti itseäni onnekkaana, sillä naapurikunnassa palkkani olisi samassa tilanteessa vielä selvästi huonompi.
Olen lisäksi sitä mieltä, että opettajien palkoista nillittäminen on perseestä. Tämä siksi, että heidän työmaa on oikeasti aika hanurista. Minä käyn kouluilla vain satunnaisesti, ei käy kateeksi tyyppejä, jotka on joka päivä tekemisissä käytöshäiriöisten pikku paskiaisten kanssa. No, lukiossa on varmasti kivempaa olla opettaja ja jossain kyläkoulussa linee ehkä aika iisiäkin kaitsea kilttejä pikku lapsosia. Mutta tuo yläaste, Herra armahda!
”En ole koskaan aiemmin törmännyt näin fanaattiseen harrastajaryhmään. Ei millään, ei millään, suostuta tunnustamaan tosiasioita. Kaikin mahdollisin tavoin, myös vilpillisin, yritetään selittää vuodesta toiseen, että vika on jossain muualla.”
Selitysrepertuaarista ei taida puuttua enää kuin se ajatus, että itseasiassa taimikoita syökin sudet, joten susia pitää metsästää enemmän.
”Nykyinen tilannehan on siellä se, että hirvien LISÄKSI metsissä ja pelloilla voi olla monta kymmentä kaurista per 1000 ha! ”
Kauriiden syntilistaan luettakoon sekin mukaan, että huomasin viimeksi tiluksilla käydessä niiden syöneen kurjenmiekat pihasta.
Yksityismetsänomistajan asemaa markkinoilla parantaisi kaksi asiaa. Juuri tuo edellämainittu puun tuonnin rajoittamaminen, mutta myös metsähallituksen markkinoille tuuppaaman puumäärän lasku. Eli mitä enemmän metsähallitus suojelee metsiään, sen suurempi on kysyntä yksityisen puulle.