Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
”Tuota juuri puunhalaaja ihmettelen miten poroja tilastoidaan 1000 kpl suden tappamiksi, jos susia ei ole koko poronhoitoalueella kuin muutama yksilö.”
On ehkä olemassa ihan ohuen ohut vaihtoehto, että poromiehet ilmoittelee petojen syömiksi enemmän poroja kuin mitä oikeasti menee. Tuskin tahallaan, mutta erehdyksessä.
”Kovasti sudet ovat ehtineet operoida poroalueellakin vaikka niitä on siellä vähän.”
Poronhoitoalueelta ammutaan vuodessa jotain 50 sutta, luvan kanssa.
”Gla:n kannattaa myös päivittää tuo talviruokintakäsite. Sitä suositellaan nykyisin käytettäväksi mahdollisimman vähän. Ympärivuotista herkkupistettä ei ole suositeltavaa järjestää. Pyynnin edistäminen on päätavoite.”
Monipuolisemman ja osin varmaan todenmukaisemman kuvan todellisuudesta saa seuraamalla metsästäjien omaa somea, tyyliin valkohäntäpeuran metsästysryhmä facessa. Hirveet peukutusmäärät saa juuri ne jotka vetää eniten tavaraa ruokintapaikalle. Innokkaimmat/hölmöimmät kertovat myös suoraan, että tavoitteena on samalla tarjota ruokaa villisioille. Kun yrittää nostaa esiin näkökulmaa että viranomainen ei oikein tällaista arvosta, niin nauruhymiöt vyöryy esiin.
Sellunpilaaja osaa varmasti vastata tähän tarkemmin. Itsekin mieluusti kuulisin tarkemmin miten nämä huomioidaan.
”Alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä.”
Metsästäjiä 6/10.
”Otsikkoon palatakseni: jos kaikki uhanalaishavainnot ja muut varottavat kohteet olisivat metsätietojärjestelmissä metsäalan toimijoiden vapaasti käytettävissä, ely-keskuksen lausuntoja ja ohjeistuksia ei enää tarvittaisi.”
Annelin kirjoituksesta vähän ajatuksia.
Tässä on kaksi asiaa.
A) Millaisista havainnoista puhutaan? ELY-keskuksen viranomaisten omin silmin verifioimista havainnoista vai myös kansalaishavainnoista? Meillä on ollut jo vuosikaudet tekninen valmius siirtää aivan kaikki mahdolliset havainnot metsäalan toimijoiden käyttöön, mutta metsäala on vastustanut. Se ei ole halunnut kansalaishavaintoja esim. liito-oravista. Nythän nekin heille sitten lopulta siirtyvät.
B) Mitä vaikutusta havainnoilla on metsänkäyttöön? Keskustelun aloittaja hyvin kuvasi tätä problematiikkaa. Kun minä metsässä kulkiessani merkkaan havainnon liiturin papanoista, niin onko järkevää, että yli 20 vuoden jälkeen tämä havainto pomppaa esiin toimijoille? Entäs sitten harvinaisemmat vanhan metsän jäkälät ja sammaleet. Olen joskus törmännyt tällaisiin vanhan metsän indikaattorilajeihin (tai ainakin inaturalistin kautta ne on sellaisiksi tunnistettu). Nämäkin havainnot ovat laji.fi tietokannassa ja ovat jo siellä metsäalan toimijoiden löydettävissä, mutta toki ne olisi helposti siirrettävissä automaattisesti myös heidän omaan järjestelmään. Mutta onko se järkevää, että tällaiset kansalaishavainnot näkyvät toimijoilla, ja miten niihin kuuluu reagoida?
Ehkäpä toimintaa voisi kehittää niin, että ELY:n biologien työaikaa ei käytettäisi yli 20 v vanhojen havaintojen kommentointiin, vaan nämä ehtisivät enemmän juoksemaan kentällä verifioimassa tuoreita kansalaishavaintoja. Saataisiinko näin ajanmukaisempaa infoa suojeltavien lajien olemassaolosta? En tiedä, kunhan kyselen.
Metsuri motokuski, hirvien tavoitekannan asettavat alueelliset riistaneuvostot, eli käytännössä metsästäjät.