Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Jätevesiasetus on kumottava jo senkin takia, että sen toteuttaminen veisi parikymmentä vuotta, vaikka nykyinen vauhti, 4000-5000 jätevesiremonttia vuodessa, tuplattaisiin.
Nyt kun lisäksi jo kolmasosa suomalaisista asunnoista on käytännössä menettänyt markkina-arvonsa, ei yksikään täysilaitainen poliitikko lähde ajamaan asetuksen jatkamista ainakaan nykymuodossaan.Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK pitää ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen päätöstä jäädyttää soidensuojeluohjelma merkittävänä luonnonsuojelutekona. MTK:n mukaan soiden suojeluohjelmassa oltiin ottamassa selvää takapakkia.
MTK pitää Grahn-Laasosen päätöstä hyvänä, koska se parantaa luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä maanomistajien keskuudessa.
– Vapaaehtoisessa suojelussa maanomistajaa arvostetaan, eikä ajeta nurkkaan, kerrotaan tiedotteessa.
Yle Uutiset
Taloudellisesti kovat ajat ovat siinä mielessä siunauksellisia, että turhat ja kalliit suunnitelmat ja päätökset joudutaan arvioimaan uudelleen.
Tämähän on vasta alkua tämänkertaisessa kehityksessä.
Uskon vahvasti, että jo viiden vuoden päästä Suomi on paljon terveempi ja järkevämpi yhteiskunta.
Muistelemme silloin jo naureskellen niitä lukuisia hömpötyksiä, mihin luulimme olleen varaa.
Olen aivan varma, että Leevikin on silloin samaa mieltä kanssamme.Eipä seuraavakaan hallitus tee soiden pakkosuojelupäätöstä.
Sellaiset kun eivät mene EU:ssakaan läpi.
Vapaaehtoispohjalta edetään, se on varma.Meni jo läpi Leevi.
Ministerin päätös riittää tässä tapauksessa.Dolmarille:
Esimerkit ovat toteutuneita kiertoaikoja, jolloin energiapuuhakkuita ei vielä ollut. Nykyisin ensiharvennus on muuttunut energiapuuhakkuuksi.
Kaikki leimikot on tiukasti kilpailutettu, sillä täällä päin on runsaasti ostajia.
Ostajina on ollut sahoja, mutta myös nämä kolme suurta.
Tukkiosuus saadaan hyvällä hoidolla, oikea-aikaisilla hakkuilla ja ravinne- ja hivenainetasapainosta huolehtimalla nousemaan kymmenillä prosenteilla. Parhaissa kohteissa on päästy jopa 80 tukkiprosenttiin kiertoajassa.Ammatti Raivoojalle:
Kyllä taimikonhoitoa tehdään meillä edelleenkin aivan normaalisti.
Nuo kuvat eivät vain tahdo antaa oikeaa käsitystä asioista.
Paikan päällä asiasta ei ole mitään epäselvää.
Hirvet ovat jo nyt syöneet osan niistä ylimääräisistä männyistä, koska ollaan talvilaidunalueella.Rajoita Jesse jo vähän tuota kanssaihmistesi aliarviointia, sillä se ei anna itsestäsikään kovinkaan myönteistä kuvaa.
Emme todellakaan tiedä, mitä hinnat ovat 20 vuoden päästä.
Tähän asti meilläpäin energiapuulla on tullut rahaa enemmän kuin kuituhakkuulla, koska hehtaarilta poistettava mottimäärä on ollut isompi ja lisäksi on ollut vielä kemeratkin käytössä.
Normaalissa kuitupuu-ensiharvennuksessa kun jää kolmasosa kaadetusta puusta metsään.
Energiapuuta ei männiköitä lukuun ottamatta ole kuitenkaan kannattavaa kasvattaa sen sakeampana kuin normaalisti ensiharvennettaviakaan metsiä.Voit Jesse vallan hyvin uskoa muutkin juttuni täällä, sillä en kirjoita uskonasioista vaan ihan arkipäiväisistä koetuista työasioista.
Paljon on vieläkin vanhoja uskomuksia mm. puiden pitkistä kasvuajoista yms.
Maailma on mennyt aika paljon eteenpäin metsäalallakin.
On jalostetut siementen alkuperät ja -taimet, on mätästykset ja kunnon ojitukset, hivenaineanalyysit ja terveyslannoitukset ja oikeaikaiset hoidot ja hakkuut, sekä ilmaston lämpenemisestä ja typpilaskeutumista aiheutunut puunkasvun lisääntyminen.Minulla ensimmäiset kymmenen vuotta sitten koneellisesti energiapuuharvennetut kohteet ovat nyt kolmekymppisiä nuoria tukkimetsiä.
Näyttää siis siltä, että ainoat kuitupuut näistä kohteista tulevat tukkipuiden latvoista ja viallisista puista.
Koneellisten energiapuuhakkuiden jäljiltä puiden järeytyminen on ollut erittäin nopeaa kaikilla kuvioilla ja puulajeilla.
Siten en voi allekirjoittaa Peten väitettä, että energiapuuhakkuut pienentäisivät tukkisaantoa, koska käytännössä asia on juuri päinvastoin.