Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien rajamailla Päijänteen itäpuolella siinä liikuttaisiin, joten melko keskellä Suomea itä-länsi suunnassa oltaisiin, eikä aivan eteläisessä reunassakaan.
Ihan mukavaa jos kiinnostusta riittäisi.
Ensi kesään on pitkä aika, joten ehdimme vielä paljonkin keskustella ja kartoittaa retkivaihtoehtoja eri puolilla Suomea.
Tuota oheiskohdetta ajattelin vähän niin kuin tiukan metsäpäivän vastapainoksi seuraavalle päivälle.
Tuulipuiston lisäksi reitille voisi osua vaikkapa yksi suomalaisen valkoselkätikkasuojelun ikoni sekä hyvin kauniita Järvi-Suomen näkymiä.Nyt kun Annelin järjestämästä erinomaisesta kesäkokoontumisesta on vasta kolme viikkoa, voisikin jo alkaa suunnitella seuraavaa!
Jos mahdollisesti täälläpäin haluttaisiin kokoontua, ajattelin ainakin joillekin palstalaisille eräänlaista kauhun ja siedätyshoidon yhdistelmää:– Metsät puhtaasti elinkeino,- ei muuta.
– Kaikki paikat töngitty ja tongittu kaivinkoneella.
– Tiet ja ojat puskettu kylmästi sinne missä on ollut tarve.
– Kaikki metsät aikoinaan istutettuja tai kylvettyjä.
– Moottorisahaa käytetty puunkorjuussa viimeksi 80-luvulla.
– Kaikki lannoitukset helikoptereilla.
– Kloonattuja puita.
– Kannonnostoalueita.
– Koneellisia energiapuukorjuukohteita.Oheiskohteena voisi olla vaikkapa tuulivoimapuisto ym. kivaa.
Miltäs kuulostaisi? Lisätoiveita otetaan kernaasti vastaan.Näyttää nyt kyllä vähän siltä, ettei teidän yhteismetsän asiat tällä palstalla paljoakaan parane, sen verran paljon ne ovat menneet henkilötasolle.
Yhteisissä asioissa viime kädessä enemmistö päättää mitä tehdään, ja aina se ei kaikkia miellytä.
Mitä yhteismetsien mahdolliseen yhdistämiseen tulee, se on kyllä yksi keino pienentää hallintokuluja.Kaiken lisäksi koivujen hirvituhot ajoittujat jo alkukesään sen jälkeen kun puut ovat tulleet lehteen. Silloin myös hirvien kokonaismäärä on suurimmillaan.
Männyntaimikoissa ei minulla ole ollut sanottavia hirviongelmia, koska olen pitänyt ne lehtipuusta täysin vapaana ja kylvötuppaissa on ollut reilusti syömävaraa, mutta koivuntamikoiden hirviongelmiin ei kyllä pelkät metsänhoidolliset keinot päde alkuunkaan.
Täällä pohjoisessa kasvaneella hirvenlihalla olisi hyvät markkinat maailmalla.
Ammattimetsästäjät ja halukkaat harrastajat hoitaisivat hirvikannan juuri sille tasolle kuin valtiovalta sen määräisi.
Lihoista saisi maailmalla paremman hinnan kuin täällä kotimaassa.
Voisimmehan me toki täälläkin syödä lounasravintolassa kotimaista hirveä sen ainaisen saksanhiven sijasta.
Ei muuta kun markkinavoimat asialle ja tältäkin osin kauppatasetta paremmaksi!Hirvimääristä tiedottaminen kertoo myös omaa kieltään siitä, mistä näkövinkkelistä tiedotus lähtee.
Esim. nykyiseksi hirvimääräksi on kerrottu 83.000 yksilöä.
Sehän kuitenkin tarkoittaa keväästä lähtien lähemmäs 130.000 yksilöä.
Tähän pitää myös tulla jatkossa muutos, jotta ei syntyisi kenellekään vääriä mielikuvia.Turisti-edustajia kuin YK:n ilmastokokouksissa!
Siellä heitä on tosin moninkertainen määrä, mutta mikä tässä on tärkeintä, suurin osa on tässäkin sellaisia, joille asia ei edes kuulu.
Hallitusohjelman mukaiset byrokratiatalkoot eivät ole vielä ulottunut tähän.
Asioista päättävät ryhmät ovat aivan liian isoja.
Vastuu jakaantuu niin, ettei sitä lopulta ole kellään.