Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä oliko lännenpänä eri meininki, mutta kyllä meiltäpäin piikkilangat vietiin melko tarkkaan sotakäyttöön, jos niitä jollain sattui sillon olemaan. 60-luvulla tehtiin vielä riukuaitoja.
”Puun takaa nyt kummia kuuluu. Vai ei muka kuulu Metsälehden palstoille tiheäkasvatuksen avulla haettava laatupuun kasvatus?
Kyllä nyt onkin sitten mafia hiottu huippuunsa jos ruvetaan sääntelemään tutkimatta mikä on oikeaa ja mikä väärää kasvatusta. Ja siltikin niistä vääristäkin kuuluu puhua.
Jos ei muuta niin otsikolla: Varoittava esimerkki.
Maailmansivuhan puuta on taajassa enemmän kasvatettu kuin harvassa. Lähetetty: kesä 25 2012”Olen eri mieltä siitä, että puuta olisi maailmansivu kasvatettu taajassa. Vanhaan aikaan, jolla ilmeisesti tarkoitamme hakkuukypsän nykypuuston syntyvaiheita n.100-vuotta sitten, taimikoita ja nuoria metsiä hoidettiin lähes samalla tavalla kuin nytkin, tosin hieman eri syistä. Tarvittiin valtava määrä polttopuuta nykymittapuun mukaan energiatehottomiin rakennuksiin ja tarvepuuta karja-aitoihin, sillä piikkilankaa ei ollut. Lampaille ja lehmille korjattiin myös valtava määrä lehtipuuvesaikkoa rehuksi ja kuivikkeiksi. Tiheiköt ovat tulleet nykymetsiin metsänomistajarakenteen muutoksen ja pienpuun käytön loppumisen takia, eikä asialla ole tekemistä laatupuun kasvatuksen kanssa. Olen itsekin laatupuun kasvattaja jo toisessa ja kolmannessa omistajasukupolvessa, joten uskon asiasta jotain ymmärtäväni.
Oletteko huomanneet, että kuivina kesinä ampiaisten myrkky olisi voimakkaampaa kuin sateisina kesinä? Olen kuullut näin väitettävän. Kerran 90-luvun loppupuolella astuin raivatessa maa-ampiaisen pesän päälle, ja kumpaankin jalkaan tärähti puolentusinaa laakia. Olo alkoi muuttua aika huonoksi, mutta kyypakkaus korjasi tilanteen varttitunnissa melko siedettäväksi.
Metsälehden palstalaiset edustavat todennäköisesti aika hyvin nykyistä metsänomistajajakautumaa, jossa maa- ja metsätalousyrittäjiä on n.15%, palkansaajia 40%, ja eläkeläisiä 45%.
Tästä johtuen aika pienellä osalla metsänomistajista MYEL on ainoa eläke- ja tapaturmavakuutusjärjestelmä.Olen ehdottomasti sen kannalla, että kirjanpainajan leviämisen ehkäisemiseksi on jokaisen osaltaan tehtävä voitavansa. Asiaa tietysti mutkistaa metsänomistajien asuminen kaukana metsistään, vähäinen taloudellinen riippuvuus metsätuloista ja vihersokeus aikaisemmin aivan itsestään selviile asioille.
Toisaalta, kun on ehtinyt nähdä Erkki Lähteen aikaiset kauhukuvamaalaukset metsien tuhoutumisesta happosateisiin, sen jälkeiset 80-90-luvun vaihteen laajat mäntypistiäistuhot ja siitä johtuneen männyn syrjinnän metsien uudistamisessa, sekä kaikki muut mahdolliset muotikotkotukset, en lähtisi kovin hysteerisesti kuusiakaan syrjimään metsänkasvatuksessa. Niilläkin on omat paikkansa monimuotoisessa, kestävässä metsätaloudessa. Aktiivinen, ja ajallaan tehty metsänhoito ja hakkuu ovat olleet, ja ovat jatkossakin metsänomistan paras turva.
Miten se avunsaamattomuus kaupunkilaisuuteen liittyy?
JOENSUU. Pihapiireissä liikkunut susi lopetettiin poliisiin määräyksellä Joensuun Tuupovaarassa keskiviikon ja torstain välisenä yönä.
Poliisi päätyi lopetusmääräykseen, koska sutta ei saatu karkotettua maatilojen pihapiiristä Tuupovaaran Hoilolassa. Se oli tunkeutunut myös karja-aitaukseen.
Ampumishetkellä susi oli vajaan kymmenen metrin päässä laitumella olevasta karjasta. Poliisin mukaan kyseessä oli nuorehko hyväkuntoinen yksilö, jolla ei päällisin puolin ollut sairauteen viittaavia merkkejä.
STT
Vihreiden oma lehti Vihreä lanka kirjoitti ko. Talvivaara-asiasta, jota sitten muut lehdet hyvin laiskasti siteerasivat pikku-uutisissaan. Ihmetellä tosiaan täytyy, miksei aihe kiinnostanut valtamediaa, sillä eihän ministereistä kovin usein oikeuskanslereille kanteluita tehdä.
MYEL-maksut ovat nousseet rajusti, sillä maksua maksavien joukko on supistunut nopeasti, ja myel-eläkettä saavien joukko on vastaavasti kasvanut. Kaikkien yrittäjien eläke- ja sairaus sekä tapaturmavakuutukset nielevät yhä suuremman osan tuloksesta. Palkansaaja ei tätä kehitystä välttämättä huomaa, ennenkuin itse alkaa tai joutuu yrittäjäksi. Yksinyrittäjät ovat suuri ihmisryhmä, sillä heitä on jo Suomessa yli 130 000 henkeä, ja määrä lisääntyy koko ajan työtehtävien ulkoistamisen seurauksena.