Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
On ollut erikoista, että Suomessa, joka on vahva metsätalousmaa, tarvittiin EU:n direktiivi, joka velvoittaa rakentamaan osan uusista rakennuksista puusta, ennen kuin saatiin puukerrostalojen ja muiden puisista suurelementeistä tehtyjen rakennusten läpilyönti rakennustuotannossa. Nyt tilanne on jo aika hyvä, ja paranee koko ajan.
Harrastelija on oikeassa. Suomi on ajautunut susiasiassa eri linjoille kuin naapurimaansa, joissa susien aiheuttamat vahingot pyritään minimoimaan. Kovin kauan näin ei tule jatkumaan. Palataan takaisin kansalaisyhteiskunnan suuntaan, jossa kaikilla asukkailla on täysi ihmisarvo.
Aloittaja varmaankin tarkoitti juuri päinvastaista, mihin keskustelu tästä aiheesta on nyt edennyt. Pitää enemmän suuntautua aivan uusiin puun käyttömuotoihin. Puustahan voidaan esim. biotekniikan avulla tehdä lähes mitä vain. Uusilla tuotteilla voidaan myös nostaa puuntuottajien ja alalla työskentelevien tulotasoa. Jos metsäsektorilla ei huolehdita uudistumisesta, meille käy kuin maastohiihdossa, – aivan uudet maat tulevat ja korjaavat menestyksen itselleen.
Tuo Metsälehden nykyaikaistuminen voisi tapahtua esim. Koneviestin tapaan. Metsälehti keskittyisi vain uusimpien metsäasioiden käsittelyyn ja joku toinen lehti hoitaisi historiapuolen, kuten Vanhat Koneet -lehti keskittyy kertomaan vanhoista vehkeistä ja -työmenetelmistä.Nämä uudemmat raivaussahat pelittävät jopa yli kaksi tuntia yhdellä tankillisella, riippuen tietysti raivattavan puuston koosta.
Ehkä olisi viisaampi sopia tuntitaksasta, ettei tule turhia virhearviointejaAinoat todelliset voittajat tämäntapaisissa jutuissa ovat asianajajat. Metsälain tulevasta uudistuksesta on tulossa lakimiehille erittäin tuottoisa savotta. Tähän asti metsälaki on suojannut metsänomistajaa, mutta uuden lain aikana tilanne tulee muuttumaan. Nyt kannattaakin uravalintaa pohtiessaan ottaa metsälakimiehen ammatti yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.
Perustimme reilut kaksikymmentä vuotta sitten istuttamalla hieskoivukokeita rinnakkain rauduskokeiden kanssa. Maapohjat ovat vesitaloudeltaan hyvässä kunnossa olevaa multamoreenia, eli erityisen hyviä raudukselle. Nyt voi sanoa, että hyvin on maapohja soveltunut myös hieskoivulle. Kasvuero rauduksen hyväksi on vain n.10% luokkaa. Johtopäätöksenä on, että hieskoivullekin kannattaa järjestää vesitalous kuntoon eikä päinvastoin.
Seitsemän tuntia vierähti Metkossa lauantaina. Kokonaisuutena todella hyvä tapahtuma. Eipä näin monipuolista kone-esittelyä pystyisi monessakaan paikassa järjestämäänkään. Oliko tämä jo 14 kerta?
No, jos koivunkasvatuksesta haluaa taloudellisesti tuottavaa, niin harvennuksessa aina puolet pois. Jos on normaali määrä, eli 1600 kpl/ha istutettu, jossa aina hieman ”luonnollista poistumaa”, niin ensiharvennuksen jälkeen on se 700-800 runkoa hehtaarilla. Toisessa harvennuksessa taas puolet pois, – nyt jo tukkeja, eli loppukasvatukseen jää vajaa 400 kpl hehtaarille ja hyvä tulee. Koivukuitua ei kannata vaseti kasvattaa, laadukas tukki se on millä tili tehdään n. 40-vuodessa.