Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
”Kukapa juuri lehtipuuta yrittelee tukiksi kasvatella kun siitä ei kuitenkaan rahallista järkevää korvausta saa. Varsinkaan eliniän puitteissa ainakaan.”
Joskus minulla on lieviä vaikeuksia pysyä Jessen ajatuksenjuoksussa mukana. Ajallaan hoidettu koivikko kasvaa metrin pituutta ja sentin paksuutta vuodessa. Koivutukilla on vähintään kolminkertainen hinta kuituun verrattuna, erikoistyvistä puhumattakaan. Mittasimme istuttamani kymmenen hehtaarin 23- vuotta vanhan koivikkon. Rinnankorkeuskeskiläpimitta 23 cm, ja pituutta yli 22 metriä. Pakkashalkeamia ei ole onneksi tullut, mutta meillä rauduskoivikoita ei ole perustettu kylmimpiin paikkoihin.
Ei nyt pitäisi sentään verrata hirvien aitaamista pois haavikosta susien aitaamiseen pois lammaslaumasta. Kysymyksessä on hieman eritasoiset asiat.
youtube.com/watch?v=IahzNKFawFI&feature=related
Suorittava puhuu asiaa. Energiapuu ei ole mikään metsänomistajan Eldorado, joka tuottaisi helppoa rahaa. Aivan samat puukaupan perusteet pätevät energiapuuhun kuin muuhunkin puukaupaan, eli hyvästä leimikosta hyvä hinta ja huonosta leimikosta huono hinta. Ei liene liian vaikea asia ymmärtää?
Jessen ja Iron Manin kannattaisi muistaa, että palstalla on myös niitä, jotka ovat kokeneet raskaitakin susien aiheuttamia menetyksiä. Lopettakaa tuollainen lapsenomaisen ylimielinen asenne kanssaihmisiänne kohtaan.
EU:n susiensuojelu on samalla tapaa kotikutoista kuin nyt päätetty rikkidirektiivi. Suomi on ainoa Euroopan maa, jonka asukkaat joutuvat kärsimään susien aihettamista vahingoista.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kertoo, että Suomi ei saakaan antaa valtionapua haluamallaan tavalla rikkipäästörajojen saavuttamiseksi suomalaisessa laivarahtiliikenteessä.
Asiaan suhtaudutaan nihkeästi EU-komission kilpailun pääosastolla. Näin Suomi ei vastoin julkisuudessa esiintyneitä väitteitä saisikaan tukea varustamoja.
Euroopan parlamentti hyväksyi täysistunnossaan Strasbourgissa meriliikenteen rikkipäästörajoituksia koskevan direktiivin, joka määrää Itämeren päästörajoitusalueella laivojen polttoaineiden rikkipitoisuudeksi korkeintaan 0,1 prosenttia vuoden 2015 alusta lähtien.
”Ensin Suomi ajoi omille merialueilleen mahdottomat rikkipäästörajat. Sitten Euroopan unioni laati direktiivin, jonka parlamentin pääneuvottelija väittää helpottavan valtionavun antamista siirtymäkauden kustannuksiin. Tämä ei pidä paikkaansa”, Sarvamaa sanoo.
Sarvamaan mukaan EU:n komissiosta on ilmoitettu Suomelle, että valtionapu rikkoisi EU:n kilpailusääntöjä.
”Tilanne on täysin järjetön. Jos jokin EU:n alueella vääristää kilpailua, se on tämä direktiivi. Ei voi olla niin, että yhden jäsenvaltion vientiteollisuus joutuu pitkien kuljetusmatkojen takia täysin mahdottomaan alakynteen rahdin kustannuksissa”, Sarvamaa sanoo.
Sarvamaa yritti vielä heinäkuussa saada direktiiviin viiden vuoden siirtymäajan Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin päästörajoitusalueille. Täysistunnossa Sarvamaa äänesti rikkidirektiivin neuvottelutulosta vastaan.
Kauppalehti
Lopputuloksena hirvien kasvattamisesta susien ruoaksi on, että kärsimme jatkossa yhä enemmän sekä hirvituhoista, että susivahingoista.
Äänestyskuoren jätän tänään postin kuljetettavaksi. Ehdokasvalinnassani painoi eniten henkilön valmius ja halukkuus mhy:n hallituksen jäseneksi. Hallitukseen voidaan myös kutsua ulkopuolisia, jos valtuutettujen joukosta ei löydy riittävää talousosaamista ja paineensietokykyä omaavia henkilöitä.
Visakallon ehdotuksessa on täyttä asiaa. Suomalaiset puuntottajat voitaisiin yhteispalkita metsälunnon hyväksi tehdystä työstä. Jostain syystä luonnonsuojelu mielletään vain vanhan säilyttämiseksi. Tämä ajatus on lähtökohdiltaan väärä, sillä elävien organismien toimintaa ei voida pysäyttää. Suomalaiset metsänomistajat ovat monista muista maista poiketen huolehtineet metsien uudistumisesta ja hyvinvoinnista jo useiden sukupolvien ajan. Se jos mikä on palkittava luontoteko!