Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
En hyväksy Lauri Vaaran juttuja. Ne ovat muunneltua totuutta. Tiedän vallan hyvin sen, erttä nimenomaan hoitamalla nuorien metsien kasvun saa nostettua. Meilläpäin parikymppiset kuusikot ja koivikot kasvavat yli kolmekymmentä mottia hehtaarille, mutta hoitamattomat huomattavasti vähemmän. Tästä nyt ei taida olla mitään epäselvää kenelläkään rehellisellä ihmisellä.
Kertapoistoista metsänlannoitus on parhaimmasta päästä. Antaa lisäksi sijoitetulle pääomalle kelvollisen tuoton.
Tuolta löytyy tietoa ja kuvia tämänvuotisesta Maames näyttelystä:
Rane kirjoitti myös täyttä asiaa. Lahden kaupungin metsissä on myös menossa oikea järjettömyyden episodi. Luontoväki ei ole antanut kaataa, -eikä edes harventaa vanhoja kuusikoita, ja nyt kirjanpainajat tappavat kaupunkilaisten virkistysmetsät pystyyn. No,- Lahden kaupungin talous on menossa kiihtyvällä vauhdilla kohti vararikkoa, ja silloin kaupungin metsätkin joudutaan realisoimaan samalla kuin Lahti-Energiakin.
Kyllä minä olen omien kokemusteni perusteella Timpan kanssa samaa mieltä. Lauri Vaaralla on omat vaikuttimensa, ja ne jääköön omaan arvoonsa. Leevin vaikuttimista taas en tiedä.
Täällä Päijät-Hämeessä ehdokasasettelu oli onnistunut ja läpimenneet edustavat hyvin alueemme metsänomistajia:
Valtuustovaali ehdokkaista reilu 1/3 oli palkansaajia, reilu 1/3 yrittäjiä ja 1/4 maanviljelijöitä. Erityisen ilahduttavaa oli nuorten metsänomistajien vaaleihin ehdokkaaksi lähteminen. Vaikka Päijät-Hämeen metsänomistajista nuoria alle 45 vuotiaita on vain n. 5 % niin nuoria alle 45 v. oli reilu 40% ehdokkaista.
Muualla kuin alueen kunnissa/kaupungeissa asuvia oli ehdolla 5 kpl (11,6%) sekä ehdokkaista naisia oli 13 kpl ( 30,2%).Rautamiehen puheet ovat aika lailla ruosteessa. Asiansa osaavien energiapuuta korjaavien konemiesten työssä ei ole ollut mitään moitittavaa ainakaan meillä päin. Tuskin olisin teettänyt vuosittain jo puolentusinaa kohdetta, jos en olisi ollut tyytyväinen. Valittaminen tällä palstalla ei suuria hengenlahjoja vaadi. Se jos mikä on tullut näiden vuosien aikana harvinaisen selväksi.
Liito-oravan takia moottoriteitä on vedetty mutkille ja koverrettu pitkiin tunneleihin, monta rakennushanketta on evätty tai siirretty tykkänään toiseen paikkaan, -yleensä sinne, missä rakentaminen on puolta kalliinpaa. Lisäksi vanhoja kuusikoita on pitänyt jättää pystyyn myrskyjen riepoteltaviksi ja kasvualustoiksi metsätuholaisille.
Aletaanko nyt vahingonkorvausoikeudenkäynneissä hakea näiden ylimääräisten kulujen maksajaa?Harrastelija kiteytti sanoiksi hyvin pitkälle myös minunkin ajatukset tästä palstasta. Itsekin olen äänestänyt kolmea puoluetta ja ehdokkaaksikin on pyydetty yhtä moneen. Jostain syystä joku silloin tällöin täällä palstalla tyrkyttää meikäläiselle kepulaisen viittaa, – miksi? Kun on ollut elämänsä aikana palkkatöissä ja yrittäjänä ja tavannut työn puolesta tuhansia ihmisiä, ei itsensä tunkeminen johonkin poliittiseen lokeroon oikein innosta. Sen sijaan metsänhoito jaksaa 40-vuodenkin jälkeen edelleen innostaa. 2-3 tunnin rivakka iltalenkki raivausahan kanssa päivätöitten jälkeen on ollut ohjelmassa lähes joka päivä parin kuukauden ajan.
Jos lähdetään pystykarsimaan, niin kannattaako sitä tehdä, jos ei tee sitä kunnolla? (Pätee varmaan kaikkeen muuhunkin tekemiseen)
Karsintaa on turha tehdä silmän iloksi, vaan saadakseen aikaiseksi oksatonta, laadukasta tukkia. Kuivat oksat voi toki kolistella alas, mutta mukana kannattaa olla sahakin tai leikkuri, jotta lopputulos olisi kunnollinen. Pystykarsinta on aika vähätöinen metsänhoitotoimenpide, kunhan muistaa, ettei karsi kuin tarvittavat 350-400 runkoa hehtaarilta.