Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Tämä robottikeskustelu muistuttaa yli 30-vuoden takaista keskustelua motoista. Silloin sanottiin, ettei motoilla voi, eikä kannata tehdä kuin kaikkein suurimpia aukkoja. Meni kymmenen vuotta ja puusta korjattiin jo 90% motoilla.
Aika paljon pitää vielä tietoja päivittää ja tarkentaa, että niiden perusteella voisi puukauppaa tehdä. Alueelliset ja tilakohtaisetkin vaihtelut ovat vielä hyvin suuria.
En oikein jaksa uskoa, että metsänhoito tekisi poikkeuksen, kun katsoo nykyistä ”kilpavarustelua” jo postimerkinkokoisten pihojenkin hoidossa. Jok`ìkiseen työhön pitää olla joku kone. Nykyihmisen periaate tuntuu olevan, ettei mitään hyötyliikuntaa tehdä. Jos liikutaan, se tehdään vaseti lenkkipolulla, golf-kentäjllä ja kuntosalilla.
Istutus, kylvö ja varhaisperkaus voivat soveltua robotin tehtäväksi. Tarvittava tekniikka on jo olemassa. Käytännön sovellukset tulevat markkinoille ennenpitkää. Robottiteollisuus on maailman nopeimmin kasvavavia tuotannonaloja, -myös täällä Suomessa.Siinä vapaaehtoisessa yhdistelmässä on ajatus, että sellainen metsänomistaja, jolla on puunmyyntiaikeita ja -haluja, voisi maksaa osan verosta pinta-alan mukaan ja saisi hyvityksenä pienemmän myyntiveroprosentin. Valinta olisi määräaikainen, esim. 10 vuotta.
Tämä laittaisi puuta liikkeelle ja helpottaisi esim. metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.Keskustan Juha Sipiläkin sanoi tänään suoria sanoja Suomen taloudesta. Laajalla yrittäjän kokemuksella hän totesi Suomen ajavan tällä menolla päin seinää. Toivomme hartaasti hänen olevan väärässä.
Meillä on vanhoista tieteisfilmeistä mielikuva siitä, että robotti kävelee.
Yhtä hyvin se voi kulkea pyörilläkin. Kyllähän tällä hetkellä Marssissa kulkeva Curiosity-robotti on aikamoinen laite, etenkin kun ottaa huomioon ne olosuhteet missä se joutuu toimimaan. Lämpötila vaihtelee hyvin nopeasti +20 ja -70 asteen välillä ja maasta lähetetty käsky viipyy suuren etäisyyden takia matkalla 2-3 minuuttia, ja paluuviesti saman verran. Tämän takia laitteen on pystyttävä tekemään myös itsenäisiä ratkaisuja suojatakseen itseään vaikeassa maastossa kulkiessaan.Jonkinverran oli tässä kuviojako erilainen kuin äskettäin maastokäynneillä päivittämässämme SilvaNetissä. Hoitotöistä puuttui tietysti tämän vuoden aikana suoritetut. Hakkuiden osalta metsäkeskuksella oli optimistisempi näkemys kuin meillä itsellä. Usempi tuhat mottia voisi heidän mielestään hakata heti. Itse ajattelimme vielä muutaman vuoden kasvatella.
”Koko oikeudenkäynnin hinnaksi voi tulla 70 000 e tai enemmän kuluineen. Älkää levittäkö väärää tietoa asiasta, josta ette mitään tiedä.”
Tämä kuuluisi oikestaan nimimerkin ”oikeudenmukaistako” omaan ketjuun. Jotenkin tuntuu erikoiselta, että ensin meiltä kysytään mielipidettä ja näkemystä korvauksen suuruudesta, ja kun vastaukset eivät vastaa kysyjän omia, suoraan sanoen epärealistisia odotuksia, alkaa moittiminen ja vähättely. Täällä palstalla on varmasti lakimiehiä, lautamiehiä, ja paljon niitäkin, jotka ovat olleet vastaavissa tilanteissa oikeudenkäyntien osapuolina. Jos olemme antaneet elämänkokemuksillamme vastauksia, ei niitä pitäisi kovin paljon alkaa moittimaan. Jos vastaus ei miellytä, onko se välttämättä vasataajan vika?
Robotteihin törmää nykyisin mitä erilaisemmissa paikoissa. Lypsyrobotit, itsekulkevat ruokintapöydän hoitajat, ruohonleikkurit ja pölynimurit taisivat olla niitä ensimmäisiä yksityistalouksiin tulleita vehkeitä. Keskussairaalassa ollessani ihmettelin käytävillä kulkevia lähetti-robotteja. Kehon sisällä tehtäviä leikkauksia suorittavat leikkausrobotit. Ruokakaupassa käydessäni en malttanut olla kokilematta itsepalvelukassaa, eräänlainen robotti sekin. Metrot, junat, laivat, autot ja lentokoneet tarvitsevat jatkossa aina vähemmän ihmistä ohjaamiseen. Olisi suomalaiselle metsätaloudelle kohtalokasta, jos uutta teknologiaa ei meillä hyödynnettäisi, sillä jossain muualla näin kuitenkin tehtäisiin. Ei uutta tekniikkaa kannata pelätä. Kyllä meitä ihmisiäkin vielä tarvitaan. Toimenkuvat vain muuttavat muotoaan.
Henkilökohtaisesti uskon robottien tuloon jopa metsänhoitoon. Ehkä taimitarhat ovat ensimmäinen kohde. Kun seuraa teollisuusrobottien jatkuvaa kehitystä aina vain vaativampien ja monimutkaisempien töiden suorittajana, en näkisi estettä metsänhoitoroboteillekaan. Niiden tuottavuus saadaan hyväväksi 24 tunnin työpäivillä iman vapaa- ja sairaspäiviä ja lomia. Konenäkö, mitä roboteissa nykyisin käytetään, mahdollistaa oppimisen ja virheiden välttämisen myös itsenäisesti toimivalta koneelta.