Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Varmasti nyt kallis Mersu, mutta sama tekniikka on tavisautoissa jo muutaman vuoden päästä.
Vielä senverran, että en millään ymmärrä, että metsänhoidon pitäisi aina vain olla verta, hikeä ja teräketjunpätkiä. Aika menee eteenpäin, me vanhetumme ja nuorempi polvi jatkaa uusin opein. Onko siinä mitään pahaa?
Robotti riehui – koko pörssi kiinni
Kaupankäynti Tukholman pörssissä keskeytyi aamupäivällä jättimäisen toimeksiannon takia. Ostotoimeksianto koski yhteensä 4,2 miljardia OMXS 30 -indeksitermiiniä.
Toimeksiannon arvo on 131 kertaa Ruotsin bruttokansantuote, kertoo Svd Näringsliv-lehti. Pörssi kertoi kaupankäynnin keskeytyneen ”teknisten ongelmien takia”.
OMXS 30 -termiini koostuu Tukholman pörssin 30 suurimmasta yhtiöstä, joiden kurssikehitystä se mittaa. Yhden termiinin hinta oli 107 000 kruunua eli noin 12 000 euroa.
– Tämä kertoo vain siitä, että koneiden kanssa voi mennä todella sekaisin, kommentoi eräs välittäjä Svd:lle.
Sarjatuotanto-henkilöautoissa ollaan jo näin pitkällä:
Kesällä markkinoille tuleva Mercedes-Benzin uusi S-sarja tekee ihmeitä. Auto osaa ohjata itse ja tunnistaa ympäristönsä ihmistä tarkemmin.
Auton turvasysteemin ydin on 360 astetta kuvaava stereokamera. Se seuraa kaikkea auton ympärillä tapahtuvaa.
Systeemi analysoi 25 kuvaa sekunnissa ja käskyttää vaaran uhatessa jarru-, ohjaus- ja jousitusjärjestelmiä. Auto pystyy näin reagoimaan automaattisesti sekunnin murto-osassa yllättäviin tilanteisiin, jotka jäisivät ihmissilmällä huomaamatta.
Parkkiavustimet, kuolleen kulman tunnistimet ja monet muut turvalaitteet ovat useissa autoissa peruskauraa, mutta tuleva S-Mersu menee pitemmälle ja tekee kuskin puolesta paljon asioita.
Jos kuski ei koske ratttiin 15 sekunttiin, kytkeytyy automaattinen ohjaus päälle. Auto ohjautuu itsestään jopa loivissa kurveissa.
Sensorit havaitsevat risteäviltä teiltä lähestyvät ajoneuvot ja ympärillä liikkuvat ihmiset. Uhkaavassa tilanteessa auto jarruttaa automaattisesti ja tekee tarpeen tullen myös väistöliikkeen. Ennen mahdollista törmäystä turvavyöt kiristyvät.
Auton tutkat näkevät esimerkiksi tien kuopat. Tunnistimet säätävät jousituksen sellaiseksi, että montut ylittyvät pehmeästi ja iskunvaimentimia vahingoittamatta.
Kuski voi seurata auton toimintoja kahdesta suuresta kuvaruudusta. Ruudut ottavat vastaan myös puhe- ja jopa liikekäskyjä.
Kauppalehti
Paljonko aiotte pyytää?
Oikein hyvä kuusmottinen! Olen yrittänyt kertoa jälkikasvulleni, että historiaan kannattaa perehtyä juuri sen takia, että ymmärtäisi paremmin tätä nykyaikaa. Samalla täytyy tietysti muistaa sekin, ettei itse jää sinne menneille vuosikymmenille, kuten joillekin palstaisille näkyy käyneen.
Metsäuutisissa kerrotaan työvoimapulan olevan puunkorjuuyritysten pahin pullonkaula. Ikäluokat ovat pienentyneet, eikä riittävästi nuoria muutenkaan halua tälle alalle. Jos metsätaloutta halutaan Suomessa jatkaa myös tulevaisuudessa, on uusi teknologia, mm. robotit ainoa mahdollisuus. En ole tekniikan ihannoija, mutta kylmät tosiasiat puhuvat uuden tekniikan puolesta kaikkialla. Metsätalous ei ole, eikä voi olla tässä poikkeus.
Paljonkos niitä puita on? Kyllähän nyt energiapuut kelpaa todella hyvin, ja niistä saa rahaakin ihan mukavasti, jos ovat valmiina autotien varressa.
Suomalaista Talvivaaraa lyödään täälläkin kuin vierasta sikaa, mutta ulkomaalaiset kaivosyhtiöt Suomessa saavat tehdä työtään rauhassa. Juuri kukaan ei ole kiinnostonut esim. Yaran Siilinjärven lannoitetehtaan valtavasta patoaltaasta, joka on sateiden takia ääriään myöten täynnä, muodostaen todellisen suuronnettomuusvaaran. Me suomalaiset olemme vieläkin henkisesti torpparikansa, joka ärisee itselleen, mutta vieraiden edessä alistutaan puhumatta mitään.
Juuri näin Gla! Aina pitää keskustella ja tuulettaa ”kamareita”. Kun katselin suomalaisten kehittämää jätteenlajittelurobottia toiminnassa, tulin vakuuttuneeksi, että jonakin päivänä jonkinlainen härveli istuttaa ja / tai tekee varhaisperkaustakin.
Kyllähän nopealiikkeinen pottiputkimies laittaa taimia maahan ihan laadukkkaasti ja kustannustehokkaastikin, mutta kysymys onkin siitä, mistä näitä kavereita riittää jatkossa. Ainakin meilläpäin suurimmat metsänomistajat, eli metsäyhtiöt, yhteismetsät ja suuremmat yksityiset ovat siirtyneet koneistutukseen jo vuosia sitten. Nyt varhaisperattuna ei voi kuin ihastella näitä nuoria taimikoita.