Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Myös ns. luomu-joulukuusille on markkinansa.
Kaikki meiltä lähtev’t kuuset ovat leikkaamattomia.
Maaperän pitää vain silloin olla melko karu.Laitettiin tänään vuoden ensimmäinen erä joulukuusia metsästä pyörien päälle.
Kysyntä on ollut vuosien mittaan vakaata ja hintataso seurannut yleistä kustannuskehitystä.
Joulukuusia kaataessa tulee monesti laskettua, että aika paljon isommaksi pitäisi puita kasvattaa, että niistä saisi kuituna saman verran rahaa!Voisihan tuota Panu yrittää, mutta siinä taitaa kyllä käydä niin, että keskustelu menee heti kohta hirviin ja haapoihin!
RR puolestaan oli kieltämässä minulta kaikki talouskannanotot, jne…Jesse taitaa nyt vain näytellä tyhmempää kuin onkaan, vai erehdynkö?
Jotta koko kiertoajan tukkiprosentiksi saadaan 70-80%, on päätehakkuun tukkiprosentin oltava 90% tietämissä.
Ei kait tässä sentään kenelläkään ole mitään epäselvää?Panulle totean, että pieleen menemisiä ja epäonnistumisia on minulle tullut 40-vuoden aikana paljonkin, ja siksi toivonkin, että kokemukseni auttaa toisia välttämään ainakin pahimpia virheitä metsänhoidossa.
Jotkut ovat kyllä niin syntymäviisaita, etteivät juuri neuvoja tarvitse. Itsekin olin nuorena ainakin omasta mielestäni paljon viisaampi kuin nyt!Minun tapauksissa ei ole ollut pikkutukkeja eikä parruja, niillehän ei yleensä saa täyttä tukin hintaakaan.
Kun metsää ei kasvateta missään vaiheessa liian sakeana, nousee tukkiosuus huomattavasti.
Jos päätehakkuussa tukkiosuus ei havupuulla nouse 90% tietämiin, on jotain mennyt kiertoajan aikana pieleen.
Samoin jos kiertoajan harvennuksista tulee yhteensä yli 100 mottia/ha kuitua, on jotain pielessä.Tuo summa lienee lähellä tähänastista mhy Päijät-Hämeen keskimääräistä mh-maksua.
Suurimmat tilat eivät välttämättä ole tähän asti mukana olleetkaan.
Vuodesta 2014 on lehtitiedon mukaan tulossa yli 300 000 euron positiivinen tulos liikevaihdon ollessa yli 10 miljoonaa euroa.Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme päätti
vuoden 2015 jäsenmaksuksi kiinteän summan kaikille metsänomistajille tilan koosta riippumatta.
Varsinaisen jäsenen maksu on 119 euroa metsänomistajaa kohden, kannatusjäsenmaksu 50 euroa jäsentä kohden ja eronneen jäsenen liittymismaksu 100 euroa.
Uudelta jäseneltä ei peritä liittymismaksua.
Jäsenenä metsänomistaja saa neuvoteltuja sopimusetuja, edunvalvontaa ja puukaupan kilpailutuksen tuomia euroja.
ESS.fiKysymys on nimenomaan hoidetuista etelä- ja keskisuomalaisista metsistä, joissa kaikki hoitotoimet ja hakkuut tehdään ajallaan.
Silloin ei kasvateta ylimääräistä kuitupuuta vaan mahdollisimman paljon tukkia.
Jesselle sanon jälleen kerran, että nämä ovat mittaustuloksia hakatuista leimikoistani. Niitä löytyy varmasti muiltakin palstalaisilta.
Luvut esittelin palstalla jokin aika sitten, mutta en nyt muista minkä otsikon alla ne ovat.Reservuaari-indeksi onnistui kiteyttämään koko puuntuotannon perusajatuksen yhteen lauseeseen:
”Latvusosuuden täytyy olla riittävän suuri.”
– Voiko tuota enää paremmin sanoa!
Metsäpuiden jalostus on kaikkein järkevintä metsätalouden kehittämistä.
Kilpailijamaamme panostavat siihen aivan toisessa mittaakaavassa kuin Suomi.
Meillä sen sijaan iski villitys synnyttää vitelikköjä ja puuttomia heinikoita.