Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Todellisuutta tämän päivän maaseutukunnissa:
Vanhus kuolee kirkonkylän ruokakaupan kassojen lähelle. Vainajaa ei voi siirtää ennen kuin poliisi on käynyt paikalla. Kestää useita tunteja, ennen kuin poliisi antaa luvan kuljettaa vainaja pois.
Yksin asuva ihminen kuolee kotiinsa. Poliisi on kutsuttava paikalle. Kesti lähes vuorokauden odottaa.
Susi kuolee. Poliisi, jopa useampi, saapuu nopeasti paikalle.
Tällaisen Suomenko me olemme halunneet?
Maanviljelijä Olli Kinnunen pyysi Suoraa linjaa selvittämään milloin suden voi ampua ”ilman virkavallan pelkoa” suojellakseen omaisuuttaan, esimerkiksi karjaa tai lemmikkieläimiä.
Kun susi jolkottelee kohti pihakoiraa, monen kotieläimen omistajan mieleen nousee perimmäinen ratkaisu. Mutta milloin suden voi ampua ilman, että poliisi tulee paikalle? Vastaus on: ei koskaan.
Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta kertoo, että joskus tulee tilanteita, joissa suden tappaminen on kuitenkin oikeutettua. Oikeutus perustuu rikoslain hätävarjelupykälään.
– Jos susi tulee pihaan, se pitäisi pyrkiä karkottamaan muilla keinoin kuin tappamalla. Mutta voi olla sellainen tilanne, että susi ei poistu ja lähtee esimerkiksi hyökkäämään kotieläintä kohti. Sellaisessa tilanteessa voi hätävarjelupykälä tulla sovellettavaksi.
Sallitun ja rangaistavan raja on häilyväHätävarjelun käyttö mitataan aina jälkikäteen ja tapauskohtaisesti. Jos lammaskatraaseen ilmaantuneen suden ampuu, poliisi tutkii teon.
– Tilanne ja kokonaisuus tutkitaan ja tarkastellaan, ja jos on aihetta, tarvittaessa hutkitaan. Mutta etukäteen ei voi sanoa mihinkään tilanteeseen, että siinä voi toimia noin tai noin, kertoo Härkönen.
Yleinen syyttäjä päättää onko asia syytä jättää silleen vai viedä oikeuteen, jossa tuomiona voi olla törkeä metsästysrikos. Sallitun ja kielletyn häilyvään rajaan vaikuttaa myös se, minkälaista arvoa suojataan. Silloin vaa’an toisessa kupissa on uhanalaisen suden arvo.
Vaihtoehtoja tappamiselle– Korostan sitä, että suden tappaminen ei ole ensisijainen vaihtoehto. Suden voi myös häätää, muistuttaa Härkönen.
Häätämisen lisäksi käytössä on sähköaitoja, joita on pystytetty esimerkiksi lammaslaidunten ympärille. Ne kustannetaan samasta valtion pussista, josta maksetaan petoeläinvahingonkorvauksia. Suomen riistakeskus on hankkinut sähköaita-materiaalit keskitetysti ja luovuttaa niitä ilmaiseksi kohteisiin, joissa on konkreettinen vahinkoriski.
Yle Keski-Suomi
Nyt ihan oikeasti Jesse, huilaa välillä. Et kyllä totisesti ole viime päivinä ollut eduksi itsellesi ja ajamallesi asialle. Liika on aina liikaa.
Se pätee kaikissa asioissa.Tuolta voi seurata valtionvelan kasvua. Lisäksi tulevat tietysti kuntien, seurakuntien, yhteisöjen ja yksityisten velat.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto sanoo kannanotossaan, että säätelyn päätavoitteena pitäisi olla alueen ihmisten oikeuksien turvaaminen. Petoeläinkantoja on MTK:n mielestä voitava säädellä luvallisen metsästyksen keinoin. Siihen tarvitaan riittävän suuri lupakiintiö ja paikallisviranomaisille resurssit reagoida, kun pedot aiheuttava vaaraa ihmisille tai elinkeinolle.
Etujärjestö pitää myös Perhon salakaatotapausta suurpetopolitiikan täydellisen epäonnistumisen merkkinä.
– Pitääkö maaseudun asukkaiden ja yrittäjien mennä etsimään oikeutta Belgiaan saakka, kun Suomesta ei sitä saa? Lopulta ihmisten oikeuksia väheksyvän petopolitiikan ja tehottoman hallinnon uhriksi joutuneet ihmiset eivät näe muuta ulospääsyä kokemastaan vääryydestä kuin turvautumisen lain rikkomiseen. Ihmiset eivät enää luota viranomaisiin tässä asiassa, toteaa MTK lausunnossaan.
MTK viittaa tietoihin, joiden mukaan nykyinen susikanta kestäisi 40–50 suden poistamisen. Keskusliiton mukaan tämä olisi sekä kestävä ratkaisu petojen suojelun kannalta että ehkäisisi vahinkoja ja pitäisi pedot ihmisarkoina.
Etujärjestön mukaan suurpetojen määrä on jo vuosia sitten saavuttanut Suomessa tavoitellun tason.
– Siitä huolimatta niiden sallitaan edelleenkin lisääntyä ja aiheuttaa vakavia vahinkoja maaseudun ihmisille ja elinkeinoille sekä yhteiskunnalle yleensä. Monilla alueilla suurpedot koetaan jo vaaraksi ihmisten fyysiselle turvallisuudelle.
MTK sanoo myös, ettei suurpetojen kannansäätely näyttäisi enää olevan enää riistapolitiikasta vastaavien viranomaisten hallinnassa. Se vaatii hallitusta ottamaan nopeasti suurpetopolitiikasta vastuun, ennen kuin pedot aiheuttavat korvaamattomia menetyksiä.
Sari Vähäsarja Yle Keski-Pohjanmaa
Metsäkupsa on on oikeassa. Kyllähän ne metsävaratiedot ovat verottajan käyttöön menossa. Juuri nuo perintöverot ja tuleva metsämaksu, kiinteistövero, – tai mikä niiden nimeksi sitten tuleekaan, tarvitsevat ajantasaista tietoa omistajakohtaisesta puuvarannosta. Valtion velkaantuminen on karannut käsistä, ja rahat otetaan sieltä mistä saadaan. Metsä on siinä mielessä suojaton kohde. Suuromistajat ovat jo jonkin aikaa vähentäneet metsäomistuksiaan, joten heillä on asiasta tarkempaa tietoa kuin taviksilla.
Ei millään pahalla Jesse, mutta nyt sinulta kyllä karkasi mopo täysin käsistä. Pidä pieni tauko ja rentoudu. Et ole tällä hetkellä oikein itsellesi hyväksi täällä julkisuudessa.
Miksi Leevi vertaat Suomea Kanadaan? Miksi et vertaa Suomea naapurimaihimme? Kanadassa on pohjoismaihin verrattuna aivan toisenlainen väestönjakauma maan pinta-alaan nähden. Meillä ei yksinkertaisesti ole laajoja asumattomia erämaita sillä tavalla kuin Kanadassa.
Tässä susiasiassa käytetään samantapaista taktiikkaa kuin 90-luvun Pohjois-Suomen metsäkiistoissa. Silloinkin Kanadaa käytettiin vertailukohtana, kun Greenpeace suomalaisten hyväuskoisten hölmöjen avustamana ja saksalaisen metsäteollisuuden rahoittamana ajoi alas metsäteollisuutta Pohjois-Suomesta.
Kaiken huippu oli nähdä myöhemmin näiden samojen hyväuskoisten hölmöjen naamoja Kemijärvi-liikkeen mielenosoituksissa vastustamassa sellutehtaan lakkauttamista!Elä perhana siinä leuhki paistiesi kanssa,mine tahtoo kaa.
Lähetetty: 1 h, 50 min sitten
Lähettäjä: Iron ManIron! Ensin haukut hirvenmetsästäjiä iltakaudet, ja sen jälkeen vonkaat hirvipaistia. Päätä jo hyvä mies, mitä oikein haluat!
PS. Meikä syö aika monta kiloa hirvipaistia vuodessa, vaikka en itse niitä metsästäkään.
Meilläpäin on huomattu, etteivät ammutut hirvet syö taimikoita.